Tutkija: "Äidin musikaalisuus periytyy – kehtolaulut kantavat hedelmää"

Musikaalisuuden tutkija Pirre Raijas sanoo tutkimustuloksiin viitaten, että vauvana kuullut kehtolaulut lisäävät pienokaisen kiintymyshormonin erittymistä. Raijas veisi koululaiset yhä useammin vaikka klassisen musiikin konsertteihin.

Kotimaa
Musikaalisuuden tutkija Pirre Raijas.
Janne Ahjopalo / Yle

Eurovision laulukilpailut on juuri pidetty, mutta Pirre Raijas tunnustaa, ettei kuunnellut kuin muutaman viisun.

– Onhan siellä varmaan hyvääkin musiikkia, mutta muut asiat tuntuvat olevan siinä kisassa tärkeämpiä, ihmettelee musikaalisuuden tutkija.

Raijas uskoo, että musiikki koskettaa ihmistä syvemmältä kuin muut taidemuodot. Musiikin ja biologian läheisestä yhteydestä kertoo se, että musiikkia harrastetaan ja kehtolauluja lauletaan vastasyntyneille kaikissa ihmisyhteisöissä.

Vaikka äidiltä saisi hyvät eväät uran alkuun, se ei riitä tekemään kenestäkään muusikkoa.

Pirre Raijas

– Äidin soitto, laulu ja musiikin kuuntelu muokkaavat lapsen äänimaisemaa jo ennen syntymäänsä, ja vastasyntynyt pystyy tunnistamaan tuttuja melodioita. Äidin musikaalisuus periytyy, ja kehtolaulut kantavat hedelmää.

Tutkijan mukaan musiikillisista taipumuksista selittyy puolet geeneillä ja puolet ympäristötekijöillä, mutta äidillä on niihin molempiin suuri vaikutus. Musiikin ammattilaisen taustalta löytyykin useimmiten äiti.

Geenitutkimuksen näkökulmasta isän musikaalisuus ei näytä olevan yhteydessä esimerkiksi lapsen säveltämisinnokkuuteen.

– Mutta vaikka äidiltä saisi hyvät eväät uran alkuun, se ei riitä tekemään kenestäkään muusikkoa. Tarvitaan erityisesti sammumatonta motivaatiota ja sinnikkyyttä kehittää itseään, huomauttaa Raijas.

Mielimusiikki edistää terveyttä

Musiikin tohtori Pirre Raijaksella on kolme alaikäistä lasta, joista kaikki ovat musiikin kanssa tekemisissä: vanhin soittaa selloa, keskimmäinen viulua ja nuorin pianoa. Raijas opettaa sellonsoittoa Joensuun konservatoriossa.

– Olen huomannut, että esimerkiksi kuusitoistavuotiaat pojat ovat ylpeitä sellonsoitosta. He haluavat soittaa sellolla klassista eivätkä vaikka heviä. On ylipäätään hienoa, että opettaja voi keskittyä täysin yhteen lapseen kerrallaan. Musiikkiharrastus kasvattaa myös lapsen itsetuntoa. Raijas näkisi musiikin suurena voimavarana lapsille ja peräti syrjäytymisen ehkäisijänä. Jo pelkästään lempimusiikin kuuntelu lievittää tutkimusten mukaan kipua, tehostaa oppimista ja nopeuttaa jopa aivoinfarktista toipumista. Tutkijan mielestä musiikinopetuksen määrää pitäisi lisätä peruskoulussa niin, että sitä olisi kahdesti viikossa.

– Koululaisia pitäisi viedä esimerkiksi klassisen musiikin konsertteihin. Päiväkoteihin pitäisi viedä musiikkia, sillä niissä musiikin määrä on liikaa kiinni päiväkodin työntekijöiden mieltymyksistä. Pirre Raijas on mukana Helsingin yliopiston musikaalisuuden perinnöllisyyden geenitutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun). Tutkimuksen mukaan musiikillinen ilmaisu ja luovuus ovat vahvasti sidoksissa AVPR1A-geeniin, joka välittää aivoissa kiintymyshormonia.