Verottaja pöyhii Panama-vuodon edeltäjiä – Salatut tulot tyypillisesti kymmeniätuhansia euroja

Panama-papereita hamuava Suomen verottaja sai vuosi sitten toimittajajärjestö ICIJ:n aiemmin uutisoimat vuotoaineistot. Se harkitsee osassa tapauksista rikosilmoituksen tekemistä.

Panaman paperit
HSCB:n pankkikonttori Genevessä, Sveitsissä.
HSCB:n pankkikonttori Genevessä, Sveitsissä.Salvatore di Nolfi / EPA

Verohallinto kertoo saaneensa valmiiksi joitakin brittiläisen HSBC-pankin Sveitsin-konttorin suomalaisasiakkaisiin liittyviä verotarkastuksia. Työn pohjana ovat olleet Swiss Leaksina tunnetun tietovuodon aineisto. Verottajan tutkimukset ovat vielä osittain kesken.

Kyseessä ei ole kuitenkaan ollut mikään kultakaivos, sanoo kansainvälisen sijoitustoiminnan valvontaprojektin johtaja Hannu Kuortti verohallinnosta.

Salatut tulot ovat olleet viideltä vuodelta tyypillisesti joitakin kymmeniätuhansia euroja per henkilö. Verohallinto on määrännyt jälkiverojen lisäksi veronkorotuksia ainoastaan osassa tapauksia.

Tämä tarkoittaa, että muissa vähintään harkitaan rikosilmoituksen tekemistä. Lain mukaan muussa tapauksessa veronkorotukset olisi määrätty jälkiverojen kanssa yhtä aikaa.

Sveitsistä vaikea saada tietoja

Sveitsin HSBC:n vuotoaineistossa oli Ylen MOT-ohjelman mukaan noin 80 suomalaisnimeä.

Ongelmaksi on Kuortin mukaan muodostunut se, että jopa 1980-luvulta peräisin olevat tiedot ovat olleet verotuksen näkökulmasta varsin vanhoja, eikä pelkkien vuototietojen perusteella ole mahdollista saada ulkomailta virka-apua.

Esimerkiksi Sveitsi tai Liechtenstein eivät luovuta tietoja Suomen viranomaisille, mikäli virka-apupyynnön pohjana ovat varastetut tiedot, kuten HSBC:n tapauksessa.

Nykyinen sopimusartikla tiedonvaihdosta Sveitsin kanssa on ollut voimassa vuodesta 2011.

Mikäli Suomen viranomaisilla on pyyntönsä tueksi näyttöä ainoastaan tätä edeltävältä ajalta, Sveitsi ei lähtökohtaisesti luovuta tietoja, kertoo Kuortti.


– Voisimme kysyä verovelvolliselta, onko sinulla ollut Sveitsissä tili, joka on lopetettu 15 vuotta sitten. Mutta ei se oikein valvontanäkökulmasta ole relevanttia, jos meillä ei ole edes sitä saldotietoa, eikä edes mikään rikosoikeudellinenkaan vastuu ole voimassa.

Vanhoistakin tiedoista on kuitenkin jotain hyötyä.


– Totta kai peilataan sitä, löytyykö meiltä tuoreempaa tietoa, löytyykö verotusrekistereistä jotain, mikä viittaisi tänne. Nämä on käyty läpi ja tehty kotimaiset tiedustelut ja niiden pohjalta aloitettu sitten valvontatoimet, Kuortti sanoo.

Offshore leaks -aineiston tutkinta kesken

Ensimmäinen toimittajajärjestö ICIJ:n saama suuri vuotoaineisto oli Offshore Leaks, josta uutisoitiin vuoden 2013 keväällä. Se sisälsi 2,5 miljoonaa asiakirjaa, joista ilmeni yli 120 000 yhtiön, säätiön tai muun yhteisön salattuja taustoja.

Aineistosta löytyi muun muassa miljardien arvosta julkisia urakoita Azerbaidžanissa voittanut liikemies, joka on nimetty johtajaksi useisiin maan presidentin Ilham Alijevin tyttärien veroparatiisiyhtiöihin.

Ruotsissa TeliaSoneran epäiltiin lahjoneen Alijeviä jättimäisillä summilla päästäkseen maan telemarkkinoille. Tutkinta kuitenkin lopetettiin vastikään, koska ei käytettävissään olevilla keinoilla pystynyt löytämään näyttöä rikoksesta.

Panama-aineiston sähköpostit kiinnostavat verottajaa

Verohallinto on vaatinut Yleisradiota luovuttamaan Panama-aineiston. Panama-aineisto olisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan erityisen kiinnostavaa verottajalle, koska sähköpostikirjeenvaihdosta ilmenee bulvaanien ohella myös todelliset omistajat.

– Siellä on vihjattu olevan sähköpostikirjeenvaihtoa, joka kertoisi kuka on kenenkin takana ja mihin yhtiöitä on mahdollisesti käytetty, Kuortti sanoo.

Verohallinto antaa tiedotteessaan ymmärtää (siirryt toiseen palveluun), että se ei ole turvautumassa poliisin virka-apuun saadakseen aineiston Yleltä, vaan hakee tuomioistuimen päätöksen siitä, mitä tietoja Yleltä voidaan vaatia.

Yksi mahdollisuus olisi saada aineisto muiden maiden viranomaisilta. Hannu Kuortti ei kommentoi, onko Panama-aineistoa vieläkään saatavilla muiden maiden viranomaisilta.

Hän ei myöskään kerro, minkä maan tai maiden viranomaisilta Offshore- ja Swiss leaks -aineistot on aikanaan saatu. Australia on kuitenkin noussut usein esiin eri tietovuototapauksissa.

Yhteistyötä Australian kanssa

Julkisuudessa on kerrottu Australian verottajan tutkivan 800 australialaista (siirryt toiseen palveluun), joiden nimet löytyvät Panama-aineistosta. Australia myös kutsui viime kuussa Pariisiin koolle OECD-maiden veroviranomaisten hätäkokouksen Panama-vuodon tiimoilta. Ainakaan sen seurauksena verohallinto ei ilmoituksensa mukaan kuitenkaan aineistoa saanut.

Suomen kaikkien aikojen suurimman yksityishenkilöiden veronkierovyyhdin paljastanut liechtensteinilaisen LGT-pankin aineiston verottaja sai vuonna 2008 juuri Australiasta, vaikka alunperin aineiston hankki Saksan tiedustelupalvelu.

Australian verohallinto on myös tiedottanut saaneensa ainakin Swiss Leaksin eli HSBC-aineiston australialaiset nimet kansainvälisten sopimusten perusteella jo vuonna 2010, eli viitisen vuotta ennen tietojen uutisointia.

Offshore-vuoto tuli myös alun perin australialaiselle toimittajalle, joka sittemmin lähti ICIJ:n johtajaksi ja organisoi toimittajien yhteishankkeen niiden perkaamiseksi.