1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Ylen kirjeenvaihtajat kertovat ruuhkista: Jumittavia ambulansseja, ruuhkamaksuja ja anteeksi annettuja myöhästymisiä

Suomessa pääkaupunkiseutua tällä viikolla vaivanneet ruuhkat ovat panneet työmatkalaisten hermot koetukselle. Nyt neljä Ylen kirjeenvaihtajaa kertoo, miten Euroopan miljoonakaupungeissa työmatkalaiset ratkovat ruuhkaongelmansa.

Päiväruuhkaa Moskovassa tiistaina. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle

Pääkaupunkiseutua ovat riivanneet tällä viikolla lähes ennennäkemättömät ruuhkat. Liikenne on madellut tietöiden vuoksi erityisesti Kehä III:lla, jossa autojen letka venyi maanantaina jopa kymmenen kilometrin pituiseksi.

Toisin kuin pääkaupunkiseudulla, monessa suurkaupungissa liikennesumput ovat arkipäivää. Kysyimme neljältä Ylen kirjeenvaihtajalta, miten tavallinen työmatkalainen luovii ruuhkan kanssa eurooppalaisessa miljoonakaupungissa.

Kerstin Kronvall, Moskova: "Hirveintä on katsoa ambulansseja ja paloautoja, jotka seisovat pillit soiden ruuhkissa"

Moskovassa asuu noin 15 miljoonaa ihmistä, lisäksi joka päivä kaupungissa käy matkalla tai asioimassa noin kaksi miljoonaa. Moskovassa ruuhkia on joka päivä jossakin ja niitä ei voi ennakoida. Joinakin päivinä esimerkiksi koko keskustan ympäri kulkeva Puutarhakehä (20 km) seisoo. Myös ulompi kehätie (100 km pitkä) on usein lamaantunut, ruuhkat kasvavat useiksi kilometreiksi, jotka seisovat paikallaan.

Keskustassa monet kadut ovat kapeita, lisäksi niiden varrelle pysäköidyt autot tekevät kulkuväylistä vielä kapeammat. Pysäköintipaikkoja on liian vähän ja jalkakäytävät täyttyvät nekin autoista. Julkista liikennettä on kehitetty, mutta esimerkiksi bussikalusto on vanhaa ja kulunutta. Moni käyttää minibusseja, jotka kulkevat reittiliikenteessä. Niihin mahtuu kuitenkin vain 12-15 ihmistä, joten niistä ei ole varsinaisesti mitään apua ruuhkien suhteen.

Kaupungin sisällä täytyy aina varata ylimääräistä aikaa matkoille. Paras tapa on liikkua metrolla, mutta tv-kaluston kanssa se ei aina ole realistista. Koskaan ei voi tietää miten kauan jokin matka kestää, esimerkkinä Shertemetevon lentokenttä, kodistani sinne kestää hyvänä päivänä (sunnuntaiaamuna) noin 50 minuuttia, mutta oma ennätykseni sille matkalle on neljä tuntia.

Ruuhka on yleisesti hyväksytty syy myöhästymisiin, kännykät ovat hyödyksi, kun edes voi ilmoittaa, missä on. Tiedän vanhempia, joilla on potta mukana autossa, kun he vievät lapsensa hoitoon, kun eivät tiedä miten kauan he joutuvat istumaan autossa.

Hirveintä on katsoa ambulansseja ja paloautoja, jotka seisovat pillit soiden ruuhkissa pääsemättä mihinkään.

Pasi Myöhänen, Lontoo: "Kävely on aliarvostettua"

**Tyypillinen Lontoon ruuhka johtuu katutöistä **tai liikenteen sekaan hajonneesta kulkuneuvosta. Lontoo on vanha kaupunki, jonka kadut ovat kapeita. Keskelle katua tyssännyttä kaksikerroksista bussia on vaikea kiertää. Pienistä häiriöistä koituu vakavia ongelmia ja vaikutukset säteilevät etäälle.

Keskustan liikennesumppuja on pyritty avaamaan autoilijoiden ruuhkamaksulla. Parin vuoden kuluttua avautuvan Crossrail-junatunnelin toivotaan helpottavan ruuhkia.

Perilontoolaisen mustan taksin nappaaminen ei yleensä ole helpoin tapa liikkua, sillä ruuhkaan jumittuminen on aina mahdollista. Metro on useimmiten paras vaihtoehto jos täytyy olla jossain sovittuna aikana.

Kävely on aliarvostettua. Jos täytyy päästä Lontoon West Endistä vaikkapa Westminsterin parlamentille on turha tuhlata aikaa metrokäytävissä ja liukuportaissa. Matkakin sujuu mukavammin.

Monet pyrkivät aloittamaan työpäivänsä ruuhka-ajan ulkopuolella. Yhdeksän jälkeen aamulla metrossa on jo väljempää. Sitä ennen ne ovat kuin sillipurkki. Kauempana asuvat jättävät autonsa juna-aseman parkkiin ja tulevat keskustaan raiteitse.

Pyöräily on tapa ohittaa ruuhkat. Siihen tarvitaan kuitenkin kovat hermot. Kapeiden Lontoon katujen liikenne on kaoottista ja pyöräilijöiden vakavat onnettomuudet yleisiä.

Liikennettä Pariisin keskustassa. Kuva: Godong / AOP

Annastiina Heikkilä, Pariisi: "Vuokrattavat sähköautot ja kaupunkipyörät suosittuja"

Pariisissa kovin ruuhka-aika on hieman Suomen myöhemmin: Aamuisin kello yhdeksän aikaan ja illalla kello kuuden ja seitsemän välillä, jolloin ihmiset pääsevät töistä kotiin. Erityisen pahat ruuhkat ovat Pariisin kiertävällä kehätiellä eli boulevard périphériquella.

Ruuhkia pahentavat erilaiset lakot, joita on Ranskassa varsin usein. Esimerkiksi tällä viikolla lakkoilevat raskaan liikenteen kuljettajat ja osa julkisesta liikenteestä, mikä hidastaa paikasta toiseen siirtymistä.

Itse työskentelen kotitoimistolla, josta siirryn tarpeen mukaan eri puolille kaupunkia. Työmatkat kuljen metrolla tai lähijunalla. Autoa en omista, kuten ei suurin osa pariisilaisista.

Pariisilaiset pyrkivät suunnittelemaan asumisensa ja menonsa niin, ettei heidän tarvitse siirtyä ruuhka-aikaan kaupungin laidalta toiselle – siinä kun vierähtää helposti tunti jos toinenkin.

Harva myöskään käyttää autoa työmatkoihin kaupungin sisällä, vaan suosii julkisia kulkuvälineitä tai skootteria, jolla pääsee puikkelehtimaan jonojen ohi. Metromatkat käytetään hyödyksi: moni matkustajista lukee romaania tai sanomalehteä. Julkinen liikenne toimii Pariisissa pääosin hyvin ja suosituimmat metrolinjat liikennöivät ruuhka-aikaan minuutin tai kahden välein.

Kaupunkilaisille on tarjolla myös vuokrattavia sähköautoja ja kaupunkipyöriä, jotka ovat hyvin suosittuja. Pariisin kaupunki pyrkii kannustamaan ihmisiä etenkin työmatkapyöräilyyn ja pyöräkaistoihin ja –parkkeihin on viime aikoina panostettu.

Pertti Rönkkö, Berliini: "Pientä myöhästymistä ei lueta suureksi synniksi"

**Kolmen ja puolen miljoonan asukkaan Berliinissä **on yli miljoona autoa. Liikenne sujuu normaalisti sujuvasti, mutta kun häiriö syntyy, niin keskusta tukehtuu nopeasti. Ruuhkien syynä ovat usein valtiovieraat, joiden autosaattueille poliisit raivaavat etuajo-oikeuden sekä onnettomuudet. Massiivisten ruuhkien synnyttäjiä ovat infrastruktuuriltaan ränsistyvässä kaupungissa yhä useammin myös putkirikot.

Berliiniläiset autoilijat inhoavat suuria joukkourheilutapahtumia, jolloin keskustan kadut täyttyvät milloin juoksijoista, milloin pyöräilijöistä ja rullaluistelijoista. Kaupungissa järjestetään vuosittain myös yli 5 000 mielenosoitusta, joista suurimmat jumiuttavat liikenteen usein tuntikausiksi.

Teen töitä pääasiassa kotona mutta joudun liikkumaan silti paljon kaikkialla kaupungin alueella. Omalla autolla liikun harvoin, koska julkinen liikenne on Berliinissä erittäin sujuvaa. Kesällä liikun kaupungissa myös moottoripyörällä. Sillä pääsee pujottelemaan ruuhkien ohi, ja mikä parasta, ei ole pysäköintiongelmia, koska sen saa pysäköidä jalkakäytävälle.

Jos on vähänkin hajua, että tiedossa on ruuhkauttavia tapahtumia, niin berliiniläiset ovat oppineet varautumaan. He lähtevät ajoissa liikkeelle ja vaihtavat julkisiin. Saksalaiset eivät ole kovinkaan täsmällisiä, joten pientä myöhästymistä ei lueta suureksi synniksi. Ihmiset ymmärtävät, että miljoonakaupungissa voi tulla kaikenlaisia esteitä. Paikalliset radiot pitävät puolen tunnin välein tilanteesta ajan tasalla. Ruuhkat ilmestyvät punaisina viivoina nopeasti myös online-karttoihin.