Hirvenmetsästyksen aloitus siirtymässä parilla viikolla

Asetuksessa Ylä-Lapin aikaistettua hirvenmetsästystä suunnitellaan laajennettavaksi Keski-Lapin alueelle. Riistanhoitoyhdistysten antama lausunto hirvieläinten pyyntilupahakemuksista muutettaisiin ennen hakumenettelyä annattavaksi verotussuunnitelmaksi.

Kotimaa
Hirviä
Raine Martikainen / Yle

Metsästysasetus on muuttumassa niin, että hirvenmetsästyksen alku siirretyisi suurimmassa osassa maata myöhemmäksi lokakuun toiseen lauantaihin, kun kausi alkaa nykyisin syyskuun viimeisenä lauantaina.

Myöhäistämisen tavoitteena on turvata häiriöttömämpi hirven kiima-aika.

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille ehdotuksen metsästysasetuksen muuttamisesta.

Lapissa merkittävät muutokset

Asetuksessa Ylä-Lapin aikaistettua hirvenmetsästystä suunnitellaan laajennettavaksi Keski-Lapin alueelle Kolarin, Kittilän, Sodankylän, Pelkosenniemen, Kemijärven, Savukosken ja Sallan kuntiin. Esityksen mukaan aikaistettu metsästys olisi sallittua 1.–15. syyskuuta.

Syyskuun jälkimmäisen puoliskon kiimarauhoituksen jälkeen metsästys jatkuisi lokakuun toisesta lauantaista joulukuun loppuun saakka.

Kiimarauhoitusta pidennettäisiin siis muutamalla päivällä.

Valtaosan muutoksista on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa.

Vahtimalla hirvijahtiin syyskuun alussa

Jotta metsästysajan lyhentäminen ei lisäisi hirvieläinten aiheuttamia peltovahinkoja, ministeriö ehdottaa, että hirven metsästys pelloilta vahtimalla voisi alkaa jo 1. syyskuuta. Metsästyksessä hirvieläimen ajo ja koiran käyttö ei olisi tällöin sallittua.

Muutoksilla tavoitellaan hirvikannan hoitosuunnitelman mukaisesti entistä elinvoimaisempaa hirvikantaa. Kiima-ajan rauhoituksen vahvistamisella ja urosten osuuden kasvattamisella naarasvoittoisessa hirvikannassa pyritään turvaamaan hirven lisääntymiselle tärkeät ja lajityypilliset piirteet entistä paremmin.

Nykyisin metsästysaika alkaa hirven kiimahuipun aikana, mikä myöhästyttää tiinehtymistä ja johtaa vasojen syntymän myöhästymiseen. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa hirven vasoista syntyisi jatkossa häiriöttömän ensimmäisen kiiman johdosta normaaliin aikaan keväällä ja niistä kehittyisi hyväkuntoisia hirviyksilöitä.

Myös kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa ja valkohäntäpeuraa voitaisiin metsästää vahtimalla syyskuun ensimmäisestä päivästä syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään. Koska vahtimismetsästys tapahtuisi normaalien hirvieläinten pyyntilupien nojalla, olisi se joustavampi menettely vahinkojen estämiseksi kuin nykyinen poikkeuslupamenettely.

Pyyntilupien hakeminen helpommaksi

Riistanhoitoyhdistysten antama lausunto hirvieläinten pyyntilupahakemuksista muutettaisiin ennen hakumenettelyä annattavaksi verotussuunnitelmaksi. Riistanhoitoyhdistysten laatimilla verotussuunnitelmilla olisi samanlainen Suomen riistakeskuksen päätöksentekoa ohjaava vaikutus kuin aiemmilla riistanhoitoyhdistysten lausunnoillakin.

Jatkossa riistanhoitoyhdistykset voisivat ohjata hakijoita jo ennen lupahakemusten jättämistä esittelemällä verotussuunnitelman perusteluineen alueensa pyyntiluvan hakijoille.

Muutoksella halutaan vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti tilanteissa, joissa Riistakeskus on joutunut pyytämään luvanhakijalta vastinetta, kun riistanhoitoyhdistyksen lausunto on poikennut lupahakemuksesta.

Hirvieläinten vasasuojan kesto lyhyemmäksi

Nykyisin hirvieläinnaaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu. Hirvinaaraan suoja aiotaan poistaa lainsäädännöstä lokakuun toisesta lauantaista lähtien, kun hirven metsästys varsinaisesti alkaisi koirilla ja ajometsästyksenä. Vastaavasti pienten hirvieläinten naaraan suoja poistetaan lainsäädännöstä syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien.

Hirvinaaraan, jota vasa seuraa, ampuminen olisi edelleen rangaistavaa Ylä-Lapin aikaistetussa hirvijahdissa ja kauden alussa vahinkojen vähentämiseksi sallitussa metsästyksessä. Tähän liittyen metsästyksen johtajan tehtäviä täsmennettäisiin.

Villisikanaaraan rauhoitusaika lyhyemmäksi

Afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi ja villisikakannan metsästyksen tehostamiseksi villisikanaaraan erityistä rauhoitusaikaa lyhennettäisiin niin, että villisian naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, olisi rauhoitettu 1.3.–31.7. Muutos on tarkoitus tehdä jo kuluvan vuoden jahtiin.

Metsästysasetusta muutettaisiin siten, että siinä otettaisiin huomioon aseiden tekninen kehitys ja mahdollistettaisiin käytännössä entistä vaatimusta vastaavien uusien kaliipereiden käyttö ketun, tarhatun naalin, mäyrän, saukon, supikoiran, pesukarhun, rämemajavan, metsäjäniksen, rusakon, metson, teeren tai hanhen metsästyksessä.

Lisäksi villisian metsästyksessä edellytettäisiin jatkossa samanlaista asetta kuin hirven ja karhun metsästyksessä.

Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö