Kanadalaisnainen hurahti suomalaiseen tanhuun – "It's great fun"

Ulkosuomalaisten ja tyttärensä kautta tanhun pariin päätyneelle äidille suomalainen kansantanssi tarjoaa yhteyttä uuden kotimaansa historiaan ja kulttuuriin. Kansantanssi viehättää myös sen sosiaalisen luonteen vuoksi.

kulttuuri
Kansallispuvuissa olevat nainen ja mies katsovat käsiensä alta kameraan päin.
Anu Pöntinen / Yle

Ryhmä värikkäisiin kansallispukuihin sonnustautuneita naisia sekä muutama mies käyvät pareittain toistensa käsien muodostamista porteista läpi. Vauhti kiihtyy, helmat hulmuavat ja kevyt puna nousee yhden jos toisenkin tanssijan poskille. Vuorossa on karjalainen kansantanssi katrilli, jota on tanssittu lähes samalla tavalla aina 1700-luvulta saakka.

Mukana tanssissa on myös 1990-luvulla suomalaistunut Rachel Kuisma, kanadalaissyntyinen opettaja. Hän innostui tanssista 2000-luvun alussa Kanadan Vancouverin suomalaisyhteisössä asuessaan. Suomalaisuuteen Kuisma tutustui aviomiehensä Markun kautta.

Esimerkiksi meillä yleinen poloneesi on alun perin hovitanssi.

Sannimari Suhonen

– Vein tyttöni tanhuun ja tietenkin päädyin sinne itsekin. Tyttäreni on jo harrastuksen lopettanut, mutta minä en halunnut luopua tästä, nykyisin Kuopion Tanhuujien Rihmarulla-ryhmän kanssa harjoitteleva Kuisma hymyilee.

Tänään Kuisma tanssii lainatussa Saarijärven puvussa. Kotona hänellä on tekeillä Anjalankosken puku, joka tulee olemaan hänen ensimmäinen oma kansallispukunsa.

– Sen teko on hieman kestänyt. Ompelukoneitahan teossa ei saa käyttää, Kuisma muistuttaa.

Kuismalle tanhu on tuonut tunteen yhteydestä nykyisen kotimaansa historiaan ja kulttuuriin.

– On ehkä hankala tähdentää, miten se tapahtuu. Mutta olen oppinut paljon tämän harrastuksen kautta. Lisäksi tämä on mukavan sosiaalinen harrastus, ja oikeasti "great fun", Kuisma kuvailee.

Polkkakunto vaatii kepeää askelta

Suomalaisen tanhun alalajit jakautuvat tyylillisesti Ruotsista lainattuun läntiseen ja Karjalasta tulleeseen itäiseen perinteeseen. Ne eroavat toisistaan paitsi askelikoiltaan, myös tunnelmaltaan.

– Karjalaiset tanhut ovat hyvin rytmisiä. Niissä on paljon polkuja ja päristyksiä. Lisäksi jaloilla tehdään tömistyksiä, ja esimerkiksi tytöillä ja pojilla on omia näyttövuorojaan, Kuopion Tanhuujien tiedottaja Sannimari Suhonen kuvailee.

Puhutaan niin kutsutusta polkkakunnosta.

Sannimari Suhonen

Läntisessä perinteessä on taas vaikutteita aina Euroopan hoveista asti.

– Esimerkiksi meillä yleinen poloneesi on alun perin hovitanssi. Suomessa käytössä on kansanomaisempi versio, joka on vähemmän arvokas ja pidättyväinen kuin alkuperäinen, Suhonen kertoo.

Osa rytmisistä tanhuista on myös fyysisesti vaativia. Vaikka esimerkiksi polkan askel on melko yksinkertainen, haastavuutta siihen tuo se, että askeleen tulee näyttää kepeältä.

– Puhutaan niin kutsutusta polkkakunnosta. Vaatii oikeasti voimia saada askel kulkemaan kevyesti, ei tömistellen, Suhonen vakuuttaa.

Tanhun modernisointi on kantanut hedelmää

Eri tanhulajeja sekoitellaan nykyisin rohkeasti. Jossain määrin niitä yhdistetään myös moderniin tanssiin. Suhosen mukaan alkuperäisyyden menettämisen pelosta on luovuttu jo muutama vuosikymmen sitten, ja nykykoreografeilla on asian suhteen melko vapaat kädet.

– Meillä on todella kovia ammattilaisia tällä saralla. He osaavat kunnioittaa perinnettä mutta rikkoa sitä myös hallitusti.

Kuopiossa aktiivisia tanhuujia on tällä hetkellä viitisenkymmentä. Nuoria harrastajia tulee mukaan hyvin, mutta lajia vaivaa sama ongelma kuin monia muitakin tanssilajeja: pojista on jatkuva pula.

Suhosen mukaan valtakunnallisesti tanhun suosio on kasvamaan päin. Sitä ovat olleet nostamassa muun muassa kansantanssin vastaiskuna zumballe kehitetty tanssimuoto folkjam sekä monet sen eri sovellukset.

Kuopiossa nähtiin lauantaina myös Ravintolapäivään kuuluva tanhuava kahvila. Tapahtuma oli myös osa Kansantanssin Riemuvuotta 2016.