Motoriikka ja sosiaalisuus kehittyy temppuillessa – sirkuskoulu antaa eväitä elämään

Sirkustaide rohkaisee itseilmaisuun ja auttaa elämänhallinnassa. Tamperelainen Sorin Sirkus on tehnyt nuorisotyötä yli 30 vuotta. Vuosien varrella Sorin Sirkus on lähettänyt maailmalle reilut parikymmentä sirkusammattilaista.

sirkus
Nuoret esiintyvät Sorin sirkuksen 30-vuotisjuhlashow´ssa
Juha Kokkala / Yle

Tampereen Nekalassa sijaitseva Sorin Sirkus on tehnyt nuorisotyötä jo reilun 30 vuoden ajan. Kaikki sai alkunsa 1985, kun kilpatelinevoimistelija Taina Kopraa kysyttiin vetämään nuorille sirkuskerhoa.

Nykyään Sorin Sirkus tarjoaa taiteen perusopetusta ja on tiiviisti yhteistyössä eurooppalaisten sirkusten kanssa. Taina Kopra veti päähänsä sirkustirehtöörin hatun ja toimii taiteellisena johtajana.

Harjoitussalit ja maneesi ovat kovassa käytössä. Iltapäivällä koulujen päättymisen jälkeen tilat täyttyvät koulu- ja lukioikäisistä harrastajista. Lajin parissa tosin viihtyvät kaikenikäiset lapsista vanhuksiin. Nuorimmat ovat neljävuotiaita ja varttuneemmat temppuilijat eläkeläisiä. Yhteensä sirkuskoululaisia on nelisensataa.

Harjoituksissa taiteillaan akrobatiaa ilmassa ja maassa, tehdään pyramideja, tasapainoillaan nuoralla ja pelleillään vakavissaan. Harrastus vaatii sinniä, ja harjoituskertoja kertyy viikon mittaan yhdestä kolmeen – maailmanmaneeseille tähtäävillä jopa viikon jokaisena päivänä. Tavoitteellisuudesta huolimatta suurin osa käy sirkuskoulussa huvin vuoksi.

– Lähtökohtaisesti tämä on monelle mukava harrastus, mutta kyllä me pyritään antamaan valmiuksia niille, jotka tosissaan tavoittelevat sirkusammattilaisuutta, kertoo tirehtööri Taina Kopra.

Vuosien varrella Sorin Sirkus on lähettänyt maailmalle reilut parikymmentä sirkusammattilaista. Esimerkiksi tänä keväänä Tukholman tanssi- ja sirkuskorkeakoulusta valmistuu kaksi entistä sorilaista, Nelli Kujansivu ja Onni Toivonen.

Itseilmaisua ja rohkeutta heittäytyä

Sirkusta voi verrata urheiluun, mutta toisaalta on se taidelähtökohta.

Taina Kopra

Sorin Sirkuksen ydin on lasten ja nuorten sirkusharrastuksen edistäminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Motoristen taitojen ja kehonhallinnan lisäksi sirkuksessa opitaan itseilmaisua ja rohkeutta heittäytyä. Toimintaa ohjaa valtakunnallinen taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma.

– Sirkusta voi verrata urheiluun. Siinä kehitetään motorisia taitoja ja ylitetään itsensä, mutta toisaalta on se taidelähtökohta. Tämä on tietysti pedagogiikkaa, jolloin lähestytään tavoitteiden ja lähtötason mukaan.

Sosiaalisuus ja kanssakäyminen harjaantuu itsestään temppujen myötä.

– Jos tehdään pyramideja, on pakko koskettaa toista ja luottaa. Kaikkeen liittyy sosiaalinen kanssakäyminen, yhdessä tekeminen ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen.

Sirkustirehtööri maskissa.
Sorin Sirkuksen tirehtööri ja taiteellinen johtaja Taina Kopra on ollut mukana sirkuksen toiminnassa perustamisesta lähtien.Eerikki Pitkänen / Yle

Sirkustaide työkaluna erityisryhmien tukemisessa

Yhteistyö kansainvälisten sirkuskoulujen kanssa on tuonut uudenlaisen ulottuvuuden Sorin Sirkuksen toimintaan: sirkustaidetta käytetään nykyään apuna myös elämänhallinnan opetteluun, motivoimiseen ja rohkeuden löytämiseen.

On pakko koskettaa toista ja luottaa.

Taina Kopra

Sosiaalinen sirkus tarkoittaa erityisryhmien kanssa toimimista, jolloin sirkustemppuja opetellaan esimerkiksi erityislasten, maahanmuuttajien tai vankien parissa.

– Toiset harjoittelee tavoitteellisesti haastavia temppuja tavoitteena päästä pitkällekin. Toiset kokee haasteita normaalissa arjessa, miten päästä ylös sängystä tai motivoitua elämään. Sirkustaidetta voi käyttää monipuolisesti työkaluna.

Maahanmuuttajien ryhmissä temppuilun lomassa opetellaan kanssakäymistä ja suomen kieltä.

– Sirkustaide on mahtavaa, kun se pitää sisällään kaikki. Siinä on aina erilaiset tavoitteet. Elämäniloa, mitä mekin pystytään tuottamaan, niin se on kaikille hyväksi, hymyilee Kopra.