Lähes 10 000 suomalaista muutti ulkomaille viime vuonna – tässä suosituimmat maat

Ennen muutettiin leivän perässä Ruotsiin tai Amerikkaan, kun taas nykyajan muutto on kirjavampaa. Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen ihmettelee, ettei viime vuosien synkkä taloudellinen ilmapiiri ole ajanut useampaa suomalaista hakemaan töitä ulkomailta.

Kotimaa
Suomen kansalaisten suosituimmat muuttomaat tilasto
Yle Uutisgrafiikka

Suomen kansalaisia muutti Suomesta ulkomaille viime vuonna noin 9 600, ilmenee Tilastokeskuksen luvuista. Vuosittaiset muuttomäärät ovat keikkuneet jo parikymmentä vuotta reilun 7 000 ja vajaan 11 000 välillä, joten talouden alavire ei ole aiheuttanut muuttolukuun suuria muutoksia suuntaan tai toiseen viime vuosina.

1990-luvun alun lamavuosien notkahduksesta määrä on kuitenkin noin kaksinkertaistunut.

– 1990-luvun alkupuolella Suomi oli liittymässä EU:hun ja alkoi hakeutua yhteistyöhön sen kanssa. Se toi suomalaisille työtilaisuuksia ja opiskelumahdollisuuksia ja maastamuutto kiihtyi Suomen kansalaisten osalta EU-maihin. On luonnollista, että kun kansainvälinen vuorovaikutus lisääntyy, myös muuttomäärät nousevat, sanoo yliaktuaari Matti Saari Tilastokeskuksesta.

Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä muistelee, että EU:hun liittymisen aikaan pohdittiin, lähteekö väki sankoin joukoin Keski-Euroopan kaupunkeihin työnhakuun vai pystyykö Helsinki edelleen houkuttelevana vaihtoehtona. Suurta loikkaa ulkomaille ei kuitenkaan tapahtunut.

2000-luvulla suurin maastamuuttoluku on ollut vuonna 2001, jolloin melkein 11 000 Suomen kansalaista lähti maasta.

– Taloudessa oli valtava korkeasuhdanne, yritykset kansainvälistyivät jatkuvasti, EU-yhteistyö laajeni, Tilastokeskuksen Saari luettelee taustatekijöitä.

Ulkomaille muuttaneet Suomen kansalaiset tilastoa
Yle Uutisgrafiikka

Alhaisin luku 2000-luvulla on ollut puolestaan vuonna 2009, jolloin reilut 8 000 suomalaista muutti ulkomaille.

– Silloin länsimaissa oli finanssikriisiä vähän kaikkialla, Saari sanoo.

Suosituimmat muuttomaat länsimaita

Suosituimmat muuttomaat ovat olleet viime vuosina pitkälti samoja "tuttuja ja turvallisia" länsimaita. Viime vuonnakin ylivoimaisesti eniten suomalaisia houkutteli Ruotsi, ja seuraavaksi suosituimpia muuttokohteita olivat Britannia, Yhdysvallat ja Saksa.

Siirtolaisuusinstituutin Heikkilän mukaan englanninkielisissä maissa kielitaidon kautta integroituminen yhteiskuntaan ja työelämään on helppoa, mikä selittää osaltaan niiden suosiota.

Korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen huomauttaa, että muuttopaletti on varsin eurooppalainen ja ennen kaikkea länsieurooppalainen.

– Aasian voimakas taloudellinen nousu ei juurikaan näy, vaikka siellä olisi maita, joissa on hyvä elintaso ja koulutetulle luokalle monennäköistä mahdollisuutta.

Tilastokeskuksen luvuissa näkyvät vain yli vuoden kestäneet muutot eivätkä siis vaikkapa lyhyet opiskelujaksot, paitsi Tanskan ja Norjan kohdalla luvuissa voi olla mukana myös lyhytaikaisempia muuttoja.

Tilastoista ei myöskään ilmene, mistä syystä kukin on muuttanut pois: esimerkiksi töihin, opiskelemaan, eläkepäiviä viettämään vai puolison mukana.

Tilastokeskus: Hyödyllistä muuttoa – tullaan myös takaisin

Tilastokeskuksen Saari huomauttaa, että 1990-luvulla Suomen kansalaisten maastamuutto oli hieman suurempaa kuin maahanmuutto, mutta sittemmin niiden välillä ei ole ollut suurta eroa eli nettomuuttoluvut ovat olleet pieniä. Viime vuonna maasta lähti siis vajaat 10 000 suomalaista ja maahan tuli reilut 7 000 suomalaista.

– Pienet nettomuuttoluvut kertovat siitä, että kyse on Suomelle hyödyllisestä muutosta: käydään ulkomailla oppimassa asioita ja tullaan takaisin, hän sanoo.

Akavan Penttinen näkisi kuitenkin mieluusti enemmänkin muuttoliikettä Suomesta ulkomaille.

– Luvut ovat mielestäni yllättävän matalia ottaen huomioon, millainen talous- ja työllisyystilanne Suomessa on viime aikoina ollut ja ilmapiiri on ollut aika pessimistinen. Ja kun otetaan huomioon, kuinka paljon paremmat valmiudet ihmisillä olisi lähteä ulkomaille: kielitaito, matkustelu, tietojensaanti, verkostot, hän luettelee.

– En ole täysin varma, onko se ollut paras vaihtoehto, että tilanteessa, jossa on ollut näinkin paljon vaikeuksia ja työttömyyttä, että on näinkin vähän lähdetty ulkomaille kasvattamaan kokemusta ja osaamista.

"Työttömäksi jäänyt ei pakkaa tavaroita saman tien"

Tilastokeskuksen Saarta luvut taas eivät ihmetytä suuntaan tai toiseen.

– Muuttoliike vaatii tilanteen, että jossakin on kova veto ja jossakin kova työntö. Silloin syntyy virtoja. Nyt myös Eurooppa kärsii isosta työttömyydestä ja talouden heikosta kasvusta.

Myös Siirtolaisuusinstituutin Heikkilä sanoo, että 90-luvun lamavuosina laskusuhdannetta oli myös muissa Pohjoismaissa eikä silloinkaan muutettu ulkomaille innokkaasti.

– Maan sisälläkin on huomattu, että kun ihminen jää työttömäksi, hän ei heti saman tien pakkaa tavaroita ja lähde muualle vaan jää odottamaan, että voisiko tilanne muuttua paremmaksi ja työmarkkinat elpyä. Muuttaminen näkyy viiveellä.

Akavan Penttisen mukaan työmarkkinatilanne olisi kuitenkin nyt kohtuullisen hyvä esimerkiksi Saksassa, Norjassa, Ruotsissa ja isossa osassa Britanniaa. Heikkilä tosin huomauttaa, että monet alat ovat suhdanneherkkiä: samaan aikaan toisella alalla on töitä ja toisella ei.

Heikkilä pitää suomalaismuuttajien määrää kohtalaisena. Hän on lisäksi tyytyväinen siihen, että Suomi houkuttelee paitsi paluumuuttajia myös kansainvälisiä muuttajia, mutta toivoo, että asian eteen tehdään jatkossakin töitä.

– Meillä pitäisi tosissaan olla vetovoimaa työmarkkinoilla. Nuorille täytyy olla töitä, hän sanoo.

Tilanne muuttunut Ruotsin muuttoaallosta

Samankaltaista muuttoaaltoa kuin aikanaan Ruotsiin ei ole enää ollut: huippuvuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin lähti noin 40 000 ihmistä kumpanakin vuonna.

– Silloin oltiin huolissaan, että mitä Suomessa tapahtuu. Sen jälkeen meillä ei ole ollut huolta, että väestön vähentymisessä olisi tullut suuri piikki, Siirtolaisuusinstituutin Heikkilä sanoo.

Heikkilä ja Penttinen huomauttavat, että nykyisin muutto on kirjavaa, yksilöllistä ja tavoitteellista ja mahdollisuuksia riittää. Muuttajia ovat usein nuoret ja muuttamisen taustalla painavat muutkin kuin taloudelliset syyt: lähdetään esimerkiksi kehittämään uraa, hakemaan kokemuksia, parantamaan kielitaitoa tai avioidutaan ulkomaalaistaustaisen kanssa.

Ruotsinsuomalaisia miehiä tauolla pelaamassa korttia.
Ruotsiin muutettiin aikoinaan sankoin joukoin. Kuvassa ruotsinsuomalaisia tehdastyöläisiä 1970-luvulla pelaamassa korttia tauolla.Risto Vuorimies

– Silloin kun lähdettiin isoin joukoin Atlantin toiselle puolelle tai Pohjanlahden yli Ruotsiin, lähdettiin leivän perään, kun sitä ei ollut Suomessa näköpiirissä. Karkeasti yleistäen se oli eräänlaista taloudellista pakkomuuttoa ja paremman elämän etsimistä, Penttinen sanoo.

– Se, ettei valtavaa muuttoaaltoa ole enää tullut, kertoo myös suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän kehittyneisyydestä: enää ei pudota tyhjän päälle.

Tilastokeskuksen Saaren mukaan väestöennusteiden perusteella valtavaa muuttoloikkaa ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa, vaan luvut pysynevät samansuuruisina.

Myöskään Akavan Penttinen ei usko, että suuria rysäyksiä tulee lähivuosina, mutta kenties jonkin verran nousua – etenkin jos suosikkimaiden taloustilanne vielä kohenee.