Salaperäinen katutaiteilija Sampsa esillä helsinkiläisgalleriassa

Katutaiteilija Sampsa ottaa töillään kärkevästi kantaa maailmanpolitiikkaan ja talouden valtarakenteisiin. Sampsan töitä nähdään harvemmin taidegallerian seinillä, mutta nyt niitä on esillä Galleria Zetterbergissä Helsingissä.

kulttuuri
Sampsan näyttely.
Ville Airaksinen / Yle

Vaikka Sampsa onkin katutaiteilija hänen työnsä asettuvat luontevasti gallerian seinille. Teoksissa hymyää irvikuvia poliittisista johtajista ympäri maailmaa. Ne kommentoivat ironisella otteella maailman napamiesten- ja naisten suhdetta valtaan, talouteen ja omiin vaalilupauksiinsa. Edes presidentti Obama ei saa armoa.

– Vaalikampanjassaan Obama julisti sulkevansa Guantanamon. Hän sanoi, ettei mikään tällainen voi olla osa yhteiskuntaamme. Että äänestä minua, niin suljemme koko laitoksen, Sampsa sanoo.

– Guantanamoa ei suljettu. Siellä kidutettiin raiskaamalla vielä, kun Obama oli ollut vallassa vuosia.

Maalauksen kummitusmaisten hahmojen housuihin on merkitty raiskausten päivämääriä.

Sampsan näyttely.
Sampsan teos ruotii Barak Obaman suhdetta Guantanamon vankileiriin. Ville Airaksinen / Yle

Katutaide nousi arabikeväässä avainasemaan

Sampsan taidetta alkoi ilmaantua Helsingin, Pariisin ja pikkuhiljaa muidenkin kaupunkien katukuvaan 2010-luvun alussa.

Sampsan katutaidetta Pariisissa.
Katutaideteos valmistumassa Pariisin yössä.Sampsa

Taiteilija on varma, että kansalaisaktivismi ja katutaide tulevat pikkuhiljaa muuttamaan maailman. Sampsan mukaan arabikevät oli käänteentekevä myös katutaiteen suhteen.

Tuolloin egyptiläiset katutaiteilijat kuten Ganzeer ja Ammar Abo Bark alkoivat nostaa esiin poliisin tekemiä räikeitä vääryyksiä ja saivat töilleen laajaa kansainvälistä huomiota.

– Olen varma, että kun tarkastelemme tätä päivää sadan vuoden päästä, näemme, että egyptiläiset katutaiteilijat olivat avainasemassa. He tekivät yhdessä median kanssa näkyväksi sitä, mitä juuri silloin tapahtui.

Sampsa ei koskaan signeeraa teoksiaan, eikä halua esiintyä julkisuudessa omalla nimellään. Katutaiteilijan ja kansalaisaktivistin on suojeltava itseään. Sen sijaan hän haluaa profiloitua myös taiteilijana, jonka teoksia voi ostaa ja panna esille galleriaan tai museoon.

– Jo Medicit tukivat taidetta aikoinaan Firenzessä, Sampsa miettii.

– Jos Medicien rikas suku ei olisi tukenut Michelangeloa, hän ei olisi pystynyt tekemään työtään ja maailma olisi nyt toinen.

Sampsan näyttely.
Sampsan teoksia on esillä Zetterberg-galleriassa.Ville Airaksinen / Yle

Sampsan mielestä on hienoa, että ihmiset voivat taideteosten avulla myöhemmin palata menneeseen. He voivat palauttaa mieliin ja näyttää lapsilleen, millaisia johtajia meillä oli ja mihin me uskoimme.

Banksy on osoittanut katutaiteen voiman

Sampsa suunnittelee ehdottavansa yhteistyötä maailman tunnetuimmalle katutaiteilijalle, englantilaiselle Banksylle, vielä muutaman vuoden sisään. Banksy on Sampsan mukaan osoittanut, että taide voi todella herättää keskustelua, vaikuttaa ja puuttua.

– Taiteilijat kuten Banksy tai vaikkapa Ai Weiwei sytyttävät internetin tuleen töillään. He saavat valtaapitävät säikähtämään ja perumaan päätöksiään.

Sampsa kertoo, kuinka Banksy maalasi Bristolissa paikallisen NMKY:n eli YMCA:n seinään suuren teoksen. Nuorten parissa toimiva yhdistys oli rahavaikeuksissa. Kaupungin viranomaiset määräsivät laittoman työn poistettavaksi. Banksy ilmoitti teoksen olevan satojen tuhansien arvoinen ja kuuluvan YMCA:lle.

– Lopulta YMCA myi teoksen ja järjesti rahoilla koko vuoden mielekästä toimintaa nuorille, Sampsa kertoo.

Silti Sampsa ei himoitse nousevansa Banksyksi Banksyn paikalle.

– Hän on todella tukalassa asemassa tällä hetkellä, Sampsa sanoo.

– Banksy on kuin jättiläinen keskuudessamme. Aina tapahtuu jotain kun hän liikahtaakaan. Kaikkea, mitä hän tekee, seurataan herkeämättä.

Obamasta Kekkoseen

Kun katutaiteen tulee peittää seinäpintoja, ovat galleriatyöt pienikokoisempia.

Galleriassa esillä olevia teoksiaan varten Sampsa on kehittänyt uuden puhallustekniikan, jolla hän pystyy maalaamaan katutaiteesta tutulla spraymaalilla valokuvantarkkaa jälkeä. Erityisen onnistuneena hän pitää kuvaansa presidentti Kekkosesta.

– Kekkonen on pelottava! Pimeässä tuo maalaus hehkuu aina karmealla tavalla, Sampsa nauraa ja näyttää kuvaa Kekkos-maalauksesta pimeässä.

– Hän loistaa kuin kuu taivaalla. Mehän tiedämme, että hän oli aikamoinen tapaus. Hänhän oli kansalaissodan aikaan osallisena jopa teloituksiin.

Sampsan näyttely.
Sampsan kuvaamien vallanpitäjien joukkoon on noussut myös presidentti Kekkonen.Ville Airaksinen / Yle

Suomesta on tullut kuitenkin Sampsan mielestä monella tapaa toimiva valtio. Hän arvostaa erityisesti mahdollisuutta tehdä kansalaisaloite. Sen mukaan äänioikeutetut suomen kansalaiset voivat saada lakiehdotuksen eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli vähintään 50 000 kansalaista allekirjoittaa aloitteen.

Sampsa oli mukana ajamassa Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitetta, jonka mukaan tekijänoikeuksia koskevaa verkkovalvontaa ja vahingonkorvauksia koskevat ylilyönnit pitäisi korjata.

Sampsan maalauksia nähdään Galleria Zetterbergissä kesäkuun kahdeksanteen asti. Hänen katutaiteeseensa saattaa törmätä, jos osaa pitää silmät auki. Sampsalle ei kuitenkaan kannata yrittää soittaa. Kännyköiden valmistukseen käytetään raaka-aineita, joiden kaivamiseen käytetään lapsityövoimaa. Ja sitä katutaiteilija ei voi hyväksyä.

– Tiedämme niin paljon, miksi emme kantaisi vastuuta.