Teollisuusyrittäjä unohti patentoida keksintönsä 1800-luvulla – myi lopulta uistimiaan Amerikkaa myöten

Kajaanilainen teollisuusyrittäjä Herman Renfors aloitti 1870-luvulla uistinten valmistuksen. Työnsä lisäksi Renfors edisti Suomen matkailua sekä muun muassa ikuisti sen aikaista kotikaupunkiaan valokuviin.

kulttuuri
Kainuun 50 aktiivisinta: Herman Renfors
Kainuun 50 aktiivisinta: Herman Renfors
Kainuun museon arkistoima valokuva Herman Renforsista.
Laura Tolonen / Yle

Porissa vuonna 1849 syntynyt Herman Renfors (siirryt toiseen palveluun) oli yksi Kainuun ensimmäisistä teollisuusyrittäjistä. Kajaaniin Renfors muutti kuusivuotiaana äitinsä ja sisarustensa kanssa isänsä kuoleman jälkeen. Renfors kävi koulunsa Kajaanissa ja Kuopiossa, ja opintojen jälkeen hän työskenteli muun muassa Porin laivatelakalla.

Kajaaniin palattuaan Renfors aloitti 1870-luvun alussa uistimien valmistamisen. Ensimmäisen lusikkauistimen hän valmisti koskikalastuksesta kiinnostuneelle Kajaanin kihlakunnan lääninviskaalille Johan Wahlgrenille (siirryt toiseen palveluun). Historian kirjojen mukaan Wahlgren esitteli uistimen vuonna 1871 Kajaanissa vierailleelle Oulun läänin kuvernöörille, joka eräiden tietojen mukaan olisikin juuri uistimen ostanut.

Vuonna 1872 Renforsin työpaja valmisti lähes 12 000 uistinta vuodessa. Paja työllisti tuossa vaiheessa 22 henkilöä. Ilman ongelmia Renforsin yrittäjäura ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin. Hän ei ollut patentoinut keksintöään, joten markkinoille alkoi ilmestyä kopioita. Renfors kuitenkin viisastui tapahtuneesta ja patentoi tuotteensa sittemmin myös ulkomailla. Lopulta hänellä oli 50 patenttia.

Herman Renforsin valmistamia uistimia Kainuun museon vitriinissä.
Renforsin uistimia ja muita tavaroita Kainuun museon vitriinissä.Laura Tolonen / Yle

Uistimet eivät olleet Renforsin ainoa myyntiartikkeli, hän valmisti ja myi myös muita kalastustarvikkeita. Monipuolisen uransa aikana hän perusti Kajaaniin myös kivihiomon, jossa valmistettiin koru- ja käyttöesineitä sekä nahkaverstaan.

Renforsin tehtaalla käytiin Kajaanin ensimmäinen työtaistelu 1899, kun työntekijät halusivat pidennystä ruokatuntiin. Lopulta Renfors suostui työntekijöiden vaatimuksiin, ja myöhemmin hän omasta aloitteestaan lyhensi työpäivän kahdeksaan tuntiin.

Maria-sisko tärkeä taustavoima

Kuvaavaa Herman Renforsin toiminnalle on se, että hän itse keksi ja kehitteli tarvitsemansa koneet ja laitteet – hänen tehtaallaan oli myös Kajaanin ensimmäinen höyrykone.

Renforsin sisko Maria oli tärkeä taustavoima, hän nimittäin kävi englannissa opiskelemassa perhonsidontaa. Maria Renfors siis avasi tien suomalaiselle perhokalastuksen ja perhonsitomisen taidoille. Molemmat sekä Herman että Maria Renfors pääsivät vuonna 2012 suomalaisen kalastuksenHall of Fameen (siirryt toiseen palveluun), joka sijaitsee Kotkan Maretariumin tiloissa.

Kainuun museon arkistoima valokuva Herman Renforsista.
Herman Renforsin valokuva vuodelta 1878.Laura Tolonen / Yle

Työnsä ohella 1870-luvun alkupuolella Renfors myös teki opintomatkan Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan, matkansa hän maksoi uistimilla. Tuotteet saivatkin suuren suosion ulkomailla, ja niitä myytiin lopulta aina Pohjois-Amerikkaa myöten.

Renfors teki myös muita ulkomaanmatkoja, joilla hän ei pelkästään kaupannut tuotteittaan vaan toimi myös Suomen matkailun edistäjänä. Hänen ansiostaan muun muassa Isosta-Britanniasta saapui suuri joukko kalastajia Kajaaniin.

Valokuvausta ja järjestötoimintaa

Herman Renfors oli aktiivinen myös vapaa-ajallaan. Hän istui useiden vuosien ajan Kajaanin kaupunginvaltuustossa sekä erilaisissa komiteoissa. Renfors oli mukana muun muassa järjestämässä kaupungin ensimmäistä maanviljelys- ja käsiteollisuusnäyttelyä 1890.

Hän myös ikuisti yhdessä sisartensa Annan ja Marian kanssa 1800- ja 1900-luvun vaihteen Kajaania ja kajaanilaisia valokuviin. Monipuolisen toimintansa ansioista hän oli lukuisten seurojen ja yhdistysten,kuten Suomen Talousseuran ja Suomen Matkailijayhdistyksen, jäsen ja kunniajäsen.

Kruununpuodinmäellä sijaitseva Herman Renforsin muistomerkki.
Herman Renforsin muistomerkki.Hanne Kinnunen / Yle

Renfors kuoli vuonna 1928 keuhkokuumeeseen Italiassa. Tehtaassa jatkettiin kalastusvälineiden valmistusta ja turkisten muokkausta vielä 1940-luvun puolivälin asti. Kajaanin Tulliniemessä joen varrella sijainneet Renforsin tehdas- ja asuinrakennukset purettiin vuonna 1966.

Kajaanista löytyvä Renforsin ranta (siirryt toiseen palveluun) on saanut nimensä Herman Renforsin mukaan. Renforsin Ranta on yritysalue, joka on perustettu UPM:n Kajaanin tehtaan entisiin tiloihin. Lisäksi Kajaanista löytyy Renforsin nimeä kantava ulkoilureitti (siirryt toiseen palveluun) sekä muistomerkki (siirryt toiseen palveluun), joka on kopio Renforsin valmistamasta Devon-uistimesta.

Herman Renfors on yksi niistä viidestäkymmenestä kainuulaisesta, jotka valittiin Kajaanin Nuorkauppakamarin yleisöäänestyksessä kaikkien aikojen aktiivisimmiksi kainuulaisiksi. Yle Kajaani esittelee yhden valitun kerran viikossa vuonna 2016.