1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hampaanoionta

Kummasteleeko kukaan enää hammasrautoja? – "Kaikilla on tuttavapiirissään joku, jolla on ollut jo oikomishoitoa"

Oikomishoito on varsin yleistä. Kun suun hoito tehdään nuorena, se pystytään tekemään yksinkertaisilla kojeilla, mikä helpottaa ja nopeuttaa hoitoa ja hyvän tuloksen saavuttamista.

Kuva: Yle

Esimerkiksi Kainuussa noin joka neljäs 7–18 -vuotias lapsi on jossakin vaiheessa oikomishoidon piirissä, kertoo Kainuun soten johtava hammaslääkäri Mikko Neuvonen.

Neuvosen mukaan oikomishoito kuuluu perushammashuoltoon ja sitä on tarjottava ainakin vaikeissa tapauksissa.

– Kriteeristö, millä perusteella otetaan terveyskeskukseen oikomishoitoon vaihtelee paljon valtakunnan sisällä.

Ei juuri alle kahden vuoden kannata luvata, että hoito tulee kokonaan valmiiksi.

Mikko Neuvonen

Kainuussa oikomishoitoa tarjotaan keskivaikeissa ja vaikeissa tapauksissa. Pääasiallisena kriteerinä on, että kyseessä on purentavirhe eikä pelkkä esteettinen syy, Neuvonen sanoo.

– On paljon erilaisia syitä, miksi oikomishoito aloitetaan, mutta syyn pitää olla selkeästi vaikea ja purennallinen eli se aiheuttaa mahdollisesti heti tai tulevaisuudessa potilaalle vaivoja, jos oikomishoitoa ei tehdä.

– Meillä on kirjallisesti tehty ohje, jonka perusteella oikomishoitoon valitaan. Tavoitteena on, että koko Kainuun sote-alueella on yhtä tasapuolinen ja yhdenmukainen mahdollisuus päästä oikomishoitoon, Neuvonen lisää.

Hoitoa ei aloiteta vain vanhempien toiveesta

Johtava hammaslääkäri Mikko Neuvonen sanoo, että asiakkaat suhtautuvat oikomishoitoihin myönteisesti ja hoitoon myös lähdetään mielellään.

Hän korostaa, että oikomishoidon aloittamisesta on aina keskusteltava sekä lapsen että hänen huoltajansa kanssa. Hoito aloitetaan vasta, kun hoidettava on siihen valmis.

Ylähammaskaari voi olla reilusti edessä alahampaisiin nähden. Tämä on todennäköisesti yleisin syy, mitä hoidetaan

Mikko Neuvonen

– Oikomishoitoa ei lähdetä tekemään pelkästään vanhempien toiveesta, vaan siihen pitää olla halukkuutta ja motivaatiota myös lapsella. Se vaatii niin paljon yhteistyökykyä hoidettavalta potilaalta, jotta oikomishoito onnistuu. Jos siihen ei ole halukkuutta, niin silloin ei yleensä päästä toivottuun lopputulokseen.

– Oikomishoitoja tehdään nykyisin niin paljon, että yleensä kaikilla on tuttavapiirissään joku, jolla on ollut jo oikomishoitoa. Kun suun hoito tehdään nuorena, niin se pystytään yleensä tekemään yksinkertaisemmilla kojeilla, mikä helpottaa ja nopeuttaa hoitoa ja hyvän tuloksen saavuttamista, Neuvonen jatkaa.

Irrotettavia kojeita käytetään esimerkiksi nukkuessa. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Neuvosen mukaan oikomishoito voidaan aloittaa jopa alle kouluikäiselle myös maitohammasvaiheessa. Silloin puhutaan lähinnä ristipurennasta.

– Normaalipurennassa ylähampaat ovat hiukan ulomapana kuin alahampaat ja ristipurennassa se menee päinvastoin. Erityisesti niin sanottua toispuoleista sivualueen ristipurentaa pyritään hoitamaan jo hyvin nuorena, koska se saattaa aiheuttaa kasvojen kasvussa epäsymmetriaa siten, että toinen puoli pääsee kasvamaan enemmän kuin toinen.

Oikomishoitoa ei lähdetä tekemään pelkästään vanhempien toiveesta, vaan siihen pitää olla halukkuutta ja motivaatiota myös lapsella.

Mikko Neuvonen

Neuvosen mukaan etuhampaissa oleva ristipurenta on myös ehdottomasti korjattavissa kuten myös ylä- ja alahammaskaarten välinen suuri epäsuhta.

– Ylähammaskaari voi olla reilusti edessä alahampaisiin nähden. Tämä on todennäköisesti yleisin syy, mitä hoidetaan.

Joskus oikomishoito vaatii myös hampaiden poistamista, jotta kaikki hampaat saadaan mahtumaan hammaskaarelle. Yleensä hampaita poistetaan parillinen määrä, Neuvonen sanoo.

– Yleensä sekä ylä- että alaleuasta poistetaan molemmista kaksi hammasta, jotta symmetria säilyy. Tämä on ihan käypää hoitoa. Hampaiden poiston jälkeen joudutaan usein tekemään vielä hammaskaaren tasoitusta, koska aina ei voida mahduttaa kaikkia hampaita hammaskaarelle.

Myös aikuisten hammasrivistöä voidaan oikoa

Oikomishoito tehdään joko kiinteillä tai irrotettavilla kojeilla. Kiinteät oikomiskojeet ovat suussa koko ajan, ja hampaita siirretään kaarilangan avulla.

– Irrotettavia kojeita ovat esimerkiksi yöllä käytettävät vedot, joissa tulee suun ulkopuolella kuminauhaveto, jolla useimmiten vedetään hammaskaarta taaksepäin, Kainuun soten johtaja hammaslääkäri Mikko Neuvonen kertoo.

Oikomiskojeita hammaslääkärin vastaanotolla. Arkistokuva. Kuva: Kalle Niskala / Niskala

Neuvosen mukaan oikomishoidot ovat vaativia, ja ne voivat kestää pitkään.

– Yleensä se on niin, että jos oikomishoitoon lähdetään, niin ei juuri alle kahden vuoden kannata luvata, että hoito tulee kokonaan valmiiksi. Hoito voidaan aloittaa esimerkiksi 7-vuotiaana ja sillä päästään tiettyyn vaiheeseen. Sitten hoitoa jatketaan joskus 10 ikävuoden jälkeen ja sitä kestää yleensä niin pitkään kuin pituuskasvua riittää lapsilla.

Oikoimishoito ei kuitenkaan katso ikää, vaan myös aikuisten hammasrivistöä voidaan oikoa.

– Aikuisille tehdään oikomishoitoja erikoissairaanhoidossa, ja ne ovat yleensä hyvin vaativia toimenpiteitä. Aikuisten oikomishoito tehdään yleensä aina kiinteillä oikomiskojeilla. Se on ihan eri tyyppistä sitten, koska aikuisilla ei ole kasvua jäljellä, Neuvonen toteaa.