Analyysi: Erikoissairaanhoito keskittyy, ja se on hyvä uutinen sekä potilaalle että valtion kassalle

Hallitus on vihdoin julkistanut, millä paikkakunnilla 12 laajan päivystyksen sairaalan on tarkoitus sijaita. Myös erikoissairaanhoitoa keskitetään. Leikkauksia on tarkoitus tehdä yhä harvemmissa sairaaloissa. Hallituksen esitykset lähtevät nyt lausunnolle. Toivottavasti aluepolitikointi ei pilaa uudistusta.

Analyysit (Yle Uutiset)
Tiina Merikanto Näkökulma-kuva piirros
Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Hallitus on päättänyt keskittää vaativan erikoissairaalapäivystyksen 12 sairaalaan. Lukumäärä on ollut tiedossa, paikkakunnat eivät. Yle kertoi niistä marraskuussa. Viisi yliopistollista sairaalaa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa ovat esityksen mukaan laajan päivystyksen sairaaloita. Seitsemän muuta laajan päivystyksen keskussairaala (siirryt toiseen palveluun)a sijaitsevat Lahdessa, Porissa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Joensuussa ja Rovaniemellä.

Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat suppeamman päivystyksen sairaaloina niin, että niissä säilyy tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen osaaminen. Kaikkein vaativin hoito aiotaan keskittää yliopistosairaaloihin, pääosin myös syöpäleikkaukset.

Nykyiset aluesairaalat muuttuvat pääosin kuntouttaviksi sairaaloiksi, joissa ei päivystetä eikä leikata. Niissä on päiväaikaisten perusterveydenhuollon palveluiden lisäksi esimerkiksi ortopedisiä tai neurologisia poliklinikoita.Tarkoitus on, että lääkärit liikkuvat, eivät potilaat.

Miksi keskitetään?

Sairaalahoitoa keskitetään ja työnjakoa muutetaan, koska kustannuksia on pienennettävä. Hallitus tavoittelee ehdotuksillaan reilun 600 miljoonan säästöjä tämän hallituskauden aikana. Raha ei kuitenkaan ole ainut syy. Taustalla on myös huoli hoitohenkilökunnan riittävyydestä. Muutoksilla tavoitellaan myös parempaa osaamista ja potilasturvallisuutta.

Potilasvakuutuskeskuksen (siirryt toiseen palveluun)aineistosta tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan sairaaloiden pieni leikkausmäärä oli yhteydessä vahinkojen määrään. Tutkimuksessa käytiin läpi kaikkien Suomessa tehtyjen lonkan tekonivelleikkausten vahinkoilmoitukset kolmen vuoden ajalta.

Selvää on, että hallituksen lausunnolle lähtevät  muutosehdotukset eivät ole läpihuutojuttu. 

Korvaukseen johtaneita potilasvahinkoja sattui pienimmissä sairaaloissa noin kaksi kertaa useammin kuin suurimmissa.Tulokset siis puoltaisivat tekonivelleikkausten keskittämistä suurempiin yksiköihin. Niissä osaamisen tason kontrollointi voidaan varmistaa pieniä yksiköitä paremmin. Vastaavia tutkimuksia on muiltakin erikoisaloilta, esimerkiksi syöpäkirurgiasta.

Huononeeko hoito, kun matkat pitenevät?

Erikoissairaanhoidon keskittäminen ja aluesairaaloiden toimenkuvan muuttaminen muuttaa terveydenhuoltoa. Toisaalta sen tekee digitalisaatio hallituksesta riippumattakin.

Tarkoitus on lisätä terveyskeskusten ilta- ja viikonloppujen kiirevastaanottoja. Erityisesti niin pitäisi tehdä suurissa kaupungeissa. Palveluja olisi tarjolla muutenkin kuin virka-aikaan. Ihmisille se on helpompaa ja yhteiskunnalle halvempaa, kun ihmisiä hoidetaan oikeissa paikoissa, ei ruuhkaisissa päivystyksissä.

Hoidon saaminen ei riipu vain sairaalamatkan pituudessa. Terveyskeskus, ambulanssi, lääkärihelikopteri, ensiapu ja sairaala muodostavat kokonaisuuden, josta syntyy hoidon saavutettavuus.

Poliittisten kompromissien uhka on suuri näitäkin muutoksia tehtäessä.

Tulevaisuudessa hoito on vähemmän paikkaan ja aikaa sidottua kuin nykyisin. Digitalisaatio muuttaa terveydenhuoltoa tavoilla, joita ei osaa edes kuvitella. Uuden teknologian avulla ihmiset osallistuvat hoitoonsa enemmän kuin nyt. Uudet älykkäät sovellukset, jotka yhdistävät potilaan omia tietoja, potilasjärjestelmän tietoja ja asiantuntijatietoa yleistyvät.

Uusi teknologia ja liikkuvat palvelut mahdollistavat uusia toimintamalleja, jotka tuovat palveluja ihmisten kotiin ja syrjäseuduille. Tänä päivänä sairaalaan kuskataan yli 80 vuotiaita lääkityksen epätasapainon, puutteellisen kuntoutuksen, puutteellisen ravinnon tai pelon ja yksinäisyyden takia. Sairaalaan pitäisi kuitenkin joutua vain niiden, jotka siitä todella hyötyvät. Järkevää olisi, että ambulanssi ei vain vie sairaalaan, vaan ensihoitajat hoitavat myös kotona. Näin tehdään jo nyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa.

Terveydenhuolto on aina politiikkaa

Selvää on, että hallituksen lausunnolle lähtevät muutosehdotukset eivät ole läpihuutojuttu.

Osa maakunnista jää nuolemaan näppejään 12 laajan päivystyksen sairaalan ratkaisussa.

Jos hoitoa keskitetään yliopistosairaaloihin ja aluesairaaloissa ei enää pääsääntöisesti leikata, tarkoittaa se joillekin kaupunkikeskuksille työpaikkojen menetystä ja verotulojen laskua.

Lääkäreissä vastustajia on varmasti. On kysymys ammatillisesta kunnianhimosta, osaamisesta ja sen kehittämisestä.

Terveydenhuolto ei ole vain ihmisten hoitamista, vaan mitä suurimmassa määrin myös aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Se on nähty sote-uudistusta tehtäessä toistuvasti. Poliittisten kompromissien uhka on suuri näitäkin muutoksia tehtäessä.

Olisi tehtävä se, mitä pitää tehdä

Jos ihmiset eivät riitä, rahat eivät riitä eikä taitoakaan aina ole riittävästi, on tehtävä muutoksia. Tosiasiassa niitä olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Toivottavasti järkevään työnjakoon päästään edes seuraavina vuosina.

Lausuntokierroksen jälkeen lopullisesti näidenkin ehdotusten kohtalo ratkeaa ensi syksynä. Silloin eduskunta päättää 12 laajaan päivystyksen sairaalan sijainnista. Tulevat yhteistoiminta-alueet ja maakunnat päättävät kukin alueensa sairaaloiden tarkemmasta työnjaosta.