Postin hallintoneuvoston johto: Kello 16 pitäisi olla takaraja postinjakelussa

Postin hallintoneuvosto tukee yhtiön uutta palveluntarjontaa sillä varauksella, ettei niitä toteuteta päätehtävän, postin jaon kustannuksella. Neuvostossa ollaan eri mieltä siitä, voidaanko Postin viiden päivän jakeluvelvoitteesta luopua.

Kotimaa
Postikärryt
Ronnie Holmberg / Yle

Kysymys Postin jakeluvelvoitteen kohtalosta jakaa yhtiön hallintoneuvoston mielipiteet. Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan Postin velvollisuutta jakaa kirjepostia viitenä päivänä viikossa. Neuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) nostaa esiin Postin kannan, jonka mukaan jakeluvelvoitteen muuttaminen esimerkiksi kolmipäiväiseksi parantaisi yhtiön kilpailutilannetta.

– Olen kysynyt monelta henkilöltä, mitä mieltä he ovat asiasta ja pääsääntöisesti vastauksena on ollut, ettei sillä ole väliä, tuleeko lasku tänään vai huomenna. Velvoitteen keventäminen esimerkiksi kolmipäiväiseksi ei tarkoittaisi sitä, etteikö jakelua tehtäisi viitenä tai jopa seitsemänä päivänä, hän muistuttaa.

Myös kansanedustaja Mats Nylundin (r.) mukaan asiaa voidaan pohtia.

– Postin määrä on vähentynyt kymmenellä prosentilla vuodessa ja vähentyminen tulee jatkumaan. Tämä tarkoittaa, että kustannukset kirjeen jakelusta nousevat. Pitää myös pohtia, pitäisikö kerrostalojen oville jaosta luopua ja ottaa käyttöön postilokerot pohjakerroksessa. Sanomalehdet saavat mielellään jatkaa oville jakoa, jos he niin haluavat.

Postin hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, vihreiden kansanedustaja Jani Toivola ja kansanedustaja Rami Lehto (ps.) pyrkisivät pitämään kiinni viisipäiväisestä jakelusta. Myös SDP:n lähtökohtana on, että palvelu säilytetään nykyisen laajuisena, sanoo kansanedustaja Maria Guzenina.

– Pääkaupunkiseudulla postitalot ovat lähellä ja firmat pystyvät kääntymään yksityisten yritysten puoleen saadakseen postinsa asiakkailleen oikea-aikaisesti. Tilanne kuitenkin muuttuu harvaanasutuilla alueilla. Syrjäkylillä ihmiset kärsisivät. Tästä kaivataan rehellistä keskustelua, että mistä ollaan valmiita luopumaan, Guzenina sanoo.

"Postin on muututtava maailman mukana"

Yle kertoi tiistaina, että lukijoiden lähettämien tietojen perusteella postin kulku on siirtynyt paikoin tuntikausia myöhemmäksi jakeluaikojen uudistuksen jälkeen. Postin oman seurannan mukaan 95 prosenttia päiväpostista saadaan jaettua kello 16 mennessä. Ylelle vastanneista osa kertoi saavansa päivän postin vasta kello 18 jälkeen. Tämä on monen hallintoneuvoston jäsenen mukaan liian myöhään.

– Kello 18.00 jälkeen saapuva posti tulee mielestäni kohtuuttoman myöhään, eikä enää vastaa niitä aikaraameja, joihin olemme tottuneet. Postin jakelu-uudistuksen tiimoilta on tehty myös virheitä, mutta lähtökohtana on, että posti jakaa päivän postin kello 16:teen mennessä myös pisimpien reittien osalta, Toivola sanoo.

Myös hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Rossi pitää kello 16:ta lähtökohtaisesti päivän postin jakamisen takarajana.

Posti perustelee uudistustaan sillä, että näin se voi tarjota asiakkailleen aivan uusia palveluita siihen aikaan, kun ihmiset ovat kotona. Uusiin avauksiin kuuluu ateriakuljetuksia, hoivapalveluita, ruohonleikkuuta ja turvapalveluita. Uusille liiketoiminnoille on hallintoneuvoston tuki, mutta niitä ei saa toteuttaa postin päätyön, postin jakamisen, kustannuksella.

– Maailma muuttuu ja Postin on muututtava siinä mukana tullakseen toimeen niin, ettei ihmisiä tarvitse irtisanoa. Postinjakelu on avautunut kilpailulle ja kilpailu on kovaa, Lehto huomauttaa.

Uudet avaukset yllättivät

Guzenina on huolissaan siitä, että päinvastaisista tavoitteista huolimatta uusien palvelujen käyttöönotto haittaa Postin perustyötä ja se menettää niiden takia asiakkaita. Suurten mediatalojen edustajat ovat jo kertoneet jakelu-uudistuksen tuomista harmeista.

– Eihän se voi olla niin, että postin tulo riippuu siitä, että jossakin matkan varrella ajetaan nurmikoita. Nyt jos lehtiä jaetaan ilta-aikaan, niin lehtitalot mahdollisesti siirtyvät yksityisten toimijoiden asiakkaiksi ja Postin taloudellinen tilanne vaikeutuu entisestään.

Postin hallintoneuvoston jäsenenä jo vuodesta 2011 toiminut Meri-Lapin kehittämiskeskuksen va. toimitusjohtaja Sari Moisanen (vas.) kertoo hämmästyneensä kuullessaan Postin kehittämistä uusista palveluista.

– Itse ajattelen, että Posti keskittyisi päätehtäväänsä, viestien välitykseen. Harvaanasutuilla alueilla monet kokevat, että kun posti toimii, valtio tulee lähelle asukkaita.

Rossin mukaan palveluliiketoiminnan osuus tulee olemaan pieni, arviolta 30–40 miljoonaa euroa, Postin yli 1,6 miljardin euron liikevaihdossa. Hän korostaa, että yhtiön tavoitteena on jatkossakin tuottaa postipalvelut koko maassa.

– Kyllä Posti tulevaisuudessakin on kansallinen ja säilyy suomalaisten omistuksessa. Lainsäädännön kautta varmistetaan, että Postilla on tietyt velvoitteet. Keskeisiä tavoitteita ovat jatkossakin työpaikkojen säilyttäminen sekä postipalveluiden turvaaminen niin, että ne toimivat saman päivän aikana ja oikeaan aikaan.