Näkökulma: Nokia teki sen taas – nimi palaa kännyköihin ja yhtiökin nousi Suomen tärkeimmäksi

Nokian ilmoitus tavaramerkkinsä lisensioinnista matkapuhelinvalmistajalle ei yllättänyt, mutta nostatti silti Suomessa innostusta. Samaan päivään osunut Etlan selvitys Nokian noususta Suomen tärkeimpien yhtiöiden listaykköseksi ei herättänyt samanlaisia tuntoja, vaikka kyseessä oli suomalaisten kannalta merkittävämpi uutinen, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Tytti Sulander.

Tytti Sulander Kuva: Yle

Nokia ilmoitti keskiviikkona odotetusti, että kännykkämerkki palaa taas markkinoille – lisenssisopimuksen kautta. Nokia myöntää siis vasta perustetulle HMD-yhtiölle maailmanlaajuisen yksinoikeuden Nokian tavaramerkin käyttöön matkapuhelimien ja tablettien valmistukseen kymmenen vuoden ajaksi.

HMD ilmoitti tänään sopineensa jo ehdollisesti myös Microsoftin kanssa oikeuksista käyttää Nokian tavaramerkkiä peruspuhelimissa.

Lisenssin saanut HMD on yhtiö, josta kukaan ei ole kuullut. Yhtiö on vasta perustettu ja sen takana on useitakin kokeneita, mutta julkisuudessa tuntemattomia Nokia-pomoja. Laitteet valmistaa taiwanilainen Foxconn. Vastaperustettu HMD aikoo käyttää 400 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana markkinointiin.

Markkinointi onkin tarpeen, sillä vaikka Nokia oli ykkösbrändi kehittyvillä markkinoilla, ei brändin vetovoimasta ole enää takeita yhtiön myytyä matkapuhelinliiketoimintansa vuonna 2013 Microsoftille.

Microsoft ilmoitti niin ikään keskiviikkona, että se myy Nokialta tuolloin ostamansa peruspuhelimet Kiinaan. Stephen Elopin kätilöimä kännykkäkauppa ei lyönyt leiville Microsoftin kaltaisella jätilläkään.

Markkinoilla pohditaankin nyt kuumeisesti Nokian brändin vetovoimaisuutta. OP:n seniorianalyytikon Hannu Rauhalan mukaan mielikuva Nokian kännyköistä on edelleen suhteellisen vahva kehittyvillä markkinoilla.

Älypuhelimissa ja tableteissa se ei välttämättä enää ole sitä.  

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa sanoi jo Ylen Kova talous-haastattelussa tammikuussa, ettei yhtiö ”missään nimessä lähde itse valmistamaan uutta laitetta, ellei se ole jollain tavalla vallankumouksellinen”.

Lisensiointimalli sen sijaan Siilasmaalle kävi. Myös OP:n Rauhala näkee, että lisensiointi kuuluu koko bisneksen liikeideaan. Hyvää tuottoa, vieläpä käytännössä ilman liiketoimintariskiä.

Nokian ja suomalaisten kannalta ei lisensioinnissa olekaan mitään muuta syytä innostukseen kuin yhtiön saama riskitön tulovirta. Siinä mielessä tärkeämpi päivän Nokia-uutisista onkin Etlan selvitys, jonka mukaan Nokia on uudelleen noussut Suomen tärkeimmäksi yritykseksi, jos yhtiön tuottaman arvonlisän perusteella arvotetaan.

Vuonna 2008 Nokia tuotti ylivoimaisesti suurimman osan Suomen bruttokansantuotteesta, mutta sen jälkeen nimenomaan matkapuhelinliiketoiminnan vaikeudet pudottivat yhtiön ulos listalta. Se, että Nokia on yrityskauppojen myötä fokusoinut tietoliikenteeseen ja punnertanut itsensä uudelleen tärkeimmäksi yhtiöksi, on suomalaisten kannalta isompi uutinen.

Kannattaakin seurata, miten yhtiö on tätä nykyä innovaattorina monen uuden teknologian äärellä, ja jo markkinamielessä avauksia on tehty useasti oikeaan suuntaan, kuten esineiden internetiin.

Siksi merkittävämpää meille suomalaisille on se, mihin suuntaan yhtiö nyt jatkaa kuin se, myydäänkö vielä nokialaisia kännyköitä. Siitäkin huolimatta, että ne kännykät meille pitkään hyvinvointia symboloivatkin.