Suomi mukaan keskustelemaan Naton ja EU:n yhteistyöstä

Suomen ja Ruotsin ulkoministerit osallistuvat ensi perjantaina Brysselissä keskusteluun Naton ja Euroopan unionin yhteistyön kehittämisestä. Tarvetta on hybridipuolustuksen vahvistamiseen ja yhteistyöhön merialueilla.

Ulkomaat
Pääsihteeri puhuu
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg piti lehdistötilaisuuden Brysselissä Naton ulkoministerikokouksen aattona 18.5.2016. Laurent Dubrule / EPA

Läntinen sotilasliitto valmistautuu vauhdilla heinäkuun alkupuolella Varsovassa pidettävään huippukokoukseensa.

Siellä on tarkoitus tehdä päätökset sotilaallisen läsnäolon lisäämisestä Baltiassa ja itäisessä Keski-Euroopassa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ei huomenna alkavan kaksipäiväisen ulkoministerikokouksen ennakkoinfossa suostunut vielä valottamaan, miten paljon joukkojen määrä kasvaa. Neuvottelut tästä ovat kesken Naton sisällä.

Stoltenbergin mukaan puhutaan kuitenkin pataljoonan kokoisesta lisäjoukosta, joka koostuisi eri maista tulevista sotilaista. Monikansalliset joukot olisivat selkeä signaali Venäjälle siitä, että Nato-maat puolustavat toisiaan.

Joukkojen ohella on tarkoitus ennakkovarastoida kalustoa itäisiin jäsenmaihin.

Suomi ja Ruotsi ensi kertaa sisäpiiriin

Suomi ja Ruotsi hyväksyttiin Naton Walesin huippukokouksessa syksyllä 2014 Naton laajennettujen kumppanuusetujen piiriin.

Näiden etujen perään on kyselty tiiviisti, mutta vasta nyt on luvassa jotakin todellista muutosta muihin rauhankumppanuusmaihin verrattuna.

Suomen ulkoministeri Timo Soini ja hänen ruotsalainen kollegansa Margot Wallström ovat saaneet kutsun kokouspöytään, jossa ensi perjantaina pohditaan Naton ja EU:n yhteistyötä. Nato-maiden ulkoministerien kokouksen yhteydessä järjestettävään istuntoon osallistuu EU:n edustajana unionin ulkopolitiikan vetäjä Federica Mogherini.

Naton pääsihteerin mukaan sotilasliiton ja EU:n yhteistyön lisääminen on tuikitarpeellista. Mahdollisina yhteistyön muotoina Stoltenberg listasi hybridipuolustuksen ja yhteistyön merialueilla. Myös Libyan vakauttamiseen tarvitaan yhteistyötä.

Montenegron jäsenyyssopimus allekirjoitetaan

Naton ulkoministerikokouksessa allekirjoitetaan asiakirja Montenegron liittymisestä Natoon.

Montenegro saa heti protokollan allekirjoittamisen jälkeen oikeuden osallistua tarkkailijana kaikkiin Naton kokouksiin.

Jäseneksi hyväksyminen vaatii vielä jäsenyyssopimuksen ratifioinnin kaikkien nykyisten Nato-maiden parlamenteissa. Ratifiointi 28 maan parlamenteissa kestänee puolisentoista vuotta.

Venäjä on arvostellut voimakkaasti Montenegron liittymistä Natoon. Pääsihteeri Stoltenbergilta kysyttiin, miten tähän arvosteluun pitää suhtautua ja onko Montenegron vietävä Nato-jäsenyys kansanäänestykseen.

Naton pääsihteerin mukaan jokaisella maalla on oikeus itse päättää turvallisuusratkaisustaan. Montenegro on päättänyt Nato-jäsenyyttä hakea, eivätkä Venäjän pakotteet Montenegroa kohtaan olisi Stoltenbergin mielestä oikeutettuja.

Naton pääsihteerin mukaan suvereenina valtiona Montenegro saa päättää itse Nato-sopimuksen käsittelystä. Natolle sopii yhtä hyvin parlamentin päätös kuin jäsenyyden hyväksyminen kansanäänestyksessäkin.

Montenegron jäsenyys on Stoltenbergin mukaan osoitus siitä, että Naton ovi pysyy auki uusi jäsenille jatkossakin.