Tutkija: Huoli Itämeren turvallisuudesta pitää ottaa vakavasti

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Tomas Ries pitää voimankäyttöön valmiin Venäjän ja haavoittuvaisen Baltian yhdistelmää huolestuttavana.

Ulkomaat
Venäläinen lentokone syöksyy kuvan vasemmassa reunassa olevan aluksen ohi. Kuva on otettu yhdysvaltalaisen sotilasaluksen kannelta.
Venäjän sotilaslentokone lensi läheltä Yhdysvaltain sotilasalusta Itämerellä huhtikuussa.Yhdysvaltain laivasto / EPA

Huoli Itämeren turvallisuustilanne on syytä ottaa vakavasti, vaikka paniikkiin ei ole syytä, arvioi Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun vanhempi lehtori Tomas Ries.

Ries osallistui Helsingissä Ulkopoliittisen instituutin järjestämään seminaariin (siirryt toiseen palveluun) Itämeren turvallisuustilanteesta.

Ries perustelee tilanteen vakavuutta ensinnäkin Venäjän osoittamalla valmiudella käyttää sotilaallista voimaa rajojensa ulkopuolella ja Venäjän ja lännen suhteiden jännittyneisyydellä. Toiseksi Baltian maat, erityisesti Viro ja Liettua, ovat hyvin haavoittuvia.

– Tämä yhdistelmä merkitsee, että tilanne on vakava. Natossa ja EU:ssa monet ovat huolissaan tästä, Ries sanoo.

Baltian Nato-maat ovat pieniä valtioita jättimäisen Venäjän vieressä. Riesin mukaan Baltian maiden asema on hankala, koska Venäjä voi sotilaallisesti sulkea Itämeren ja sen ilmatilan eikä Nato ole luonut Baltian maihin uskottavaa puolustuskykyä.

Tomas Ries Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun Tomas Ries katsoo, että Nato heräsi myöhään Baltian puolustuksen tarpeeseen.

– Sitä ei pidetty ongelmana Ukrainan sotaan saakka. Baltit itse pitivät sitä ongelmana, mutta kukaan ei kuunnellut heitä. Se tarkoittaa, että nyt puolustus- tai pelotekykyä ei ole sijoitettuna Baltiaan. Naton ja Yhdysvaltain sotilasviranomaiset ovat virallisesti todenneet, että he eivät kykene suojelemaan näitä maita.

Äskettäin yhdysvaltalaisen Rand-ajatushautomon raportti (siirryt toiseen palveluun) kertoi, että 2014–2015 pelatuissa sotapeliskenaarioissa Venäjän joukoilta meni korkeintaan 60 tuntia päästä Viron tai Liettuan pääkaupunkien tuntumaan.

Suomi tärkeä, Ruotsi välttämätön

Baltian puolustamisen vaikeuden on arveltu selittävän myös Yhdysvaltain ja Naton pyrkimyksiä yhteistyöhön Ruotsin ja Suomen kanssa.

Tomas Ries arvioi, että Natolle Baltian turvaamisen kannalta Suomi on tärkeä mutta Ruotsi vielä paljon tärkeämpi.

– Ruotsi on välttämätön Natolle. Sen pitää kyetä käyttämään Ruotsin ilmatilaa ja meriväyliä, jos se aikoo suojella Baltiaa.

Ison kuljetuskoneen alapuolella lentää hävittäjä. Kuljetuskoneen peräsimessä on Venäjän lippu.
Sotilasliitto Naton koneet saattelivat venäläistä kuljetuskonetta, joka oli lähestynyt Baltian maita toukokuussa 2016.Britannian puolustusministeriö / EPA

Ruotsin hallitus on ilmoittanut, että se ei aio hakea Nato-jäsenyyttä. Sen sijaan oppositiopuolueet Ruotsidemokraatteja lukuunottamatta ovat ilmoittaneet kannattavansa Nato-jäsenyyttä.

Tomas Riesin mukaan Ruotsissa on meneillään syvä muutos ajattelussa Nato-jäsenyydestä.

– Julkisessa keskustelussa se on nyt aiempaa normaalimpi aihe. Mielipidekyselyissä ensi kertaa enemmistö ajattelee, että Natoon liittyminen olisi hyvä idea. Ilmasto on muuttunut Ruotsissa, se on avoimempi Nato-jäsenyydelle.

Ries lisää, että Ruotsi samoin kuin Suomikin on samaan aikaan kehittänyt suoria yhteyksiä Yhdysvaltoihin, sotilaalliset kontaktit mukaan lukien.

Tomas Ries on itse kannattanut (siirryt toiseen palveluun) Ruotsin Nato-jäsenyyttä Itämeren vakautta lisäävänä tekijänä ja on myös Ruotsin Atlantti-seuran (siirryt toiseen palveluun) jäsen.

Odottamattomia voi tapahtua

Mutta miksi Venäjä oikeastaan edes hyökkäisi Baltiaan?

– On myös painavia argumentteja sitä vastaan. Painavin niistä on, että se muuttaisi pelin luonteen ja Venäjän suhteen länteen täysin, Ries sanoo.

Voisi ajatella, että Baltiaan tunkeutumisen haitat painaisivat Venäjän päättäjien vaa'assa enemmän kuin hyödyt.

Kaksi sota-alusta ja yksi sukellusvene kulkee pitkin Nevajokea. Taustalla näkyy Pietarin rantamaisemaa ja silta joen yli. Vielä kauempana näkyy satama nostokurkia.
Venäjän Itämeren laivaston korvetti Kazanets ja joukko muita aluksia Pietarissa Nevajoella.Anatoly Maltsev / EPA

Toisaalta Venäjän johto voi ajatella toisella tavalla, Ries pohtii.

Mahdollinen skenaario on, että tapahtuu jotain yllättävää, jokin kriisi, johon Putin kokee olevansa pakotettu reagoimaan.

Näin kävi Ukrainassa 2013–14, kun Maidanin kansannousu syrjäytti Venäjälle myötämielisen presidentin Viktor Janukovytšin.

Toinen skenaario olisi, että Venäjä haluaisi murtaa Naton järjestönä.

– Venäjällä on tosiasiassa mahdollisuus miehittää yksi tai kaksi Baltian maata. Jos niin kävisi, Naton uskottavuus romahtaisi. Tämä on aika äärimmäinen tapa ajatella, mutta emme tiedä, ajattelevatko venäläiset niin, Ries sanoo.

Toisaalta lännessä todennäköisesti luotaisiin tuolloin pienempi mutta vahvempi sotilasliitto, joten nettovaikutus olisi Venäjän kannalta epävarma.

Huolta myös ydinaseista

Riesin mielestä Venäjän ydinasestrategia on myös huolenaihe lännen ja Venäjän suhteissa.

– Yhdysvalloilla, Ranskalla ja Britannialla on kyllä vahvat kansalliset ydinasestrategiat kuten Venäjällä, mutta mitä tulee ydinaseisiin Euroopassa, Venäjä on kehittänyt moderneja ydinasejärjestelmiä. Venäläiset ovat miettineet ja harjoitelleet samaan aikaan, kun Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Nato ja länsi eivät ole miettineet asiaa lainkaan eivätkä kehittäneet uusia järjestelmiä. Se tarkoittaa, että venäläisillä on yliote tässä, Ries sanoo.

Riesin mielestä huolettavaa on, että Venäjä voisi painostaa Eurooppaa ydinaseuhan avulla.

Toisaalta Venäjän johto katsoo, että länsiliittouma pyrkii horjuttamaan Euroopan voimatasapainoa kehittämällä Eurooppaan ohjuspuolustusjärjestelmää.

Ohjuskilpikiista heijastui viime kuussa Itämerellekin, kun venäläiset sotilaskoneet lensivät erittäin läheltä Yhdysvaltain USS Donald Cook -alusta. Kyseinen alus on laitteistoltaan osa ohjuspuolustusjärjestelmää.

Miten sotilaallista jännitettä Itämerellä voisi vähentää?

– Pitäisikö sitä vähentää olemalla kiltti ja käymällä vuoropuhelua vai vahvistaa puolustusta, joka lisäisi jännitteitä mutta tekisi vähemmän haavoittuvaksi. Tähän ei ole mitään helppoa vastausta, Tomas Ries sanoo.