Skeittarit ja koiranulkoiluttajat kohtalokkaita Helsingin julkiselle taiteelle

Helsingin taidemuseon julkisen taiteen kuraattori toivoo normaalin sivistynyttä urbaania käytöstä kaupunkilaisilta, etteivät julkiset taideteokset kärsisi enempää kuin Suomen ankara ilmasto niitä kurittaa.

Kotimaa
Kohtauspaikat-taideteos Kampintorilla.
Kohtauspaikat-taideteos Kampintorilla.Markus Heikkilä / Yle

Kaupunkilaiset turmelevat Helsingin julkisia taideteoksia yleensä ajattelemattomuuttaan tai huolimattomuuttaan, sanoo Helsingin taidemuseon julkisen taiteen kuraattori Teija Mononen.

Esimerkiksi hän nostaa rullalautailijat, jotka muun muassa hyppivät lautoineen taideteoksien jalustoihin, jonka seurauksena jalustojen palaset liikkuvat ja särkyvät.

– Eivät he sitä tee tahallaan. Se vain tulee toiminnan tuloksena, Mononen arvelee.

Toinen "ongelmaryhmä" ovat Monosen mukaan koiranulkoiluttajat, joiden karvaiset kaverit eivät välttämättä ymmärrä virtsaavansa merkkihenkilöiden muistomerkeille.

– Kun koira nostaa jalkansa siinä presidenttipatsaalle, ja jos se on pronssia, niin jälkihän siihen jää, Mononen sanoo.

Hänen mukaansa koiran virtsa voi värjätä pronssipatsaita pysyvästi. Lisäksi taideteoksiin liimatut tarrat aiheuttavat taidemuseolla päänvaivaa, koska ne on vaikea saada irti.

Välillä taideteokset saattavat joutua lumiauran tai henkilöauton kanssa onnettomuuteen.

– Syksyllä on niin pimeää. Vettä sataa ja on harmaata ja veistokset tummia, niin autot peruuttavat niihin helposti.

Lähes 500 julkista taideteosta

Helsingin kaduilla ja kujilla istuu, seisoo ja makaa yhteensä lähes 500 julkista taideteosta. Aivan kuten rakennukset, myös taideteokset kaipaavat kunnostusta.

– Kun nämä taideteokset ovat ulkoilmassa, niille käy vähän niin kuin rakennuksillekin. Muodonmuutosta tapahtuu osittain meidän ankaran ilmaston takia, ja ihmisetkin saattavat kuntoa huonontaa, Mononen kertoo.

Kosteus, kylmä ilma ja yleensäkin lämpötilan vaihtelut voivat olla haitaksi esimerkiksi mosaiikkeja sisältäville taideteoksille. Rakennuspuolella hyvä esimerkki Suomen ilmaston ja tiettyjen materiaalien yhteensopimattomuudesta on Finlandia-talo, jonka marmorilaatat repsahtavat melko tasaisin väliajoin.

Helsingin kaupunki huoltaa Monosen mukaan noin puolia kaupungissa sijaitsevista julkisista taideteoksista. Taidemuseo tekee yhteistyötä rakennusviraston ja Staran kanssa.

– Teosten kuntoja tarkistetaan säännöllisesti. Eniten tulee vaurioilmoituksia ihan kuntalaisilta. Onneksi, Mononen kiittelee aktiivisia helsinkiläisiä.

Hän toivoo, että kaupunkilaiset eivät ainakaan tahallisesti turmelisi julkisia taideteoksia.

– Ei kivitetä, ei liimata tarroja eikä kiipeillä. Siinä kiipeilyssäkin saattaa helposti jäädä joku osa käteen. Ja sitten tietysti, jos koiranulkoiluttajat olisivat vähän hienotunteisempia, Mononen linjaa.