Suomalaiset, ruotsalaiset ja amerikkalaiset taistelevat Pohjois-Suomen taivaalla - lähestyvä hävittäjähankinta tekee amerikkalaislentäjistä entistä kiinnostavampia

Suomessa vieraileva amerikkalainen F-15-hävittäjäosasto osallistuu tällä viikolla suomalaisten ja ruotsalaisten yhteisharjoituksiin Pohjois-Suomen taivaalla. Amerikkalaisten F-15 poikkeaa Hornetista monin tavoin, ja hävittäjähankinnan lähestyessä suomalaislentäjiä kiinnostaakin, miten eri tavoin ilmassa voi taistella.

Kotimaa
Hornetit Lapin lennosto
Antti Mikkola /Yle

Lapin lennostolle Cross Border Training (CBT)- nimellä järjestettävät yhteisharjoitukset Ruotsin ja Norjan ilmavoimien kanssa ovat arkea. Lähes viikottain hävittäjät jylistävät ilmaan Rovaniemeltä, Kallaxista ja Bodöstä kohdatakseen pohjoisella taivaalla. Amerikkalaiset ovat tervetulleita ”tuttujen vihollisten” rinnalle.

– Nyt me saadaan eri konetyyppi, erilaista suorituskykyä ja erilaisia taktisia näkemyksiä tähän harjoitukseen. Tämä ei ole ainutkertaista vaan tämän vuoden aikana tulee useampia yksittäisiä lentokierroksia, joissa amerikkalaiset ovat mukana, kertoo laivueen komentaja, everstiluutnantti Sami Puuperä Lapin lennostosta.

Yhdysvaltain Oregonin kansalliskaartin hävittäjäosasto vierailee Karjalan lennostossa kuuden F 15-hävittäjän, yhden ilmatankkauskoneen ja 150 hengen voimin. Amerikkalaishävittäjät osallistuvat Rovaniemen, Oulun ja Kajaanin välisellä alueella käytävään taisteluun Rissalasta. Sieltä ne siis nousevat ja sinne ne laskeutuvat, Rovaniemen kentällä amerikkalaiskoneita ei näy. Ilmassa Lapin lennoston lentäjien ja ruotsalaisten muodostama osasto ottaa mittaa vastapuolesta, joka koostuu Karjalan lennoston lentäjistä ja amerikkalaisista.

– Nämä isommat lentokierrokset käydään näköetäisyyden ulkopuolella. Ohjukset ammutaan kauempaa lentokoneen tutkan ja taistelunjohtajan ohjeiden perusteella, Puuperä kertoo.

Amerikkalaiset lentävät kovempaa ja korkeammalla

Ammunta siis simuloidaan ja jälkikäteen pystytään hyvinkin vastaansanomattomasti GPS -koordinaattien avulla tarkistamaan, kuinka tositilanteessa olisi käynyt. Suomalaiset ja amerikkalaiset lentäjät ovat harjoitelleet samoissa kansainvälisissä harjoituksissa, mutta useimmiten vastapuolilla.

– Nyt ollaan samalla puolella ja harjoitellaan yhteistoimintaa.

Muiden maiden sotilaslentäjien toiminnasta oppii, olivatpa he samalla puolella tai vastustajina. Puuperä sanoo, että hyvillekään kumppaneille ei kuitenkaan näytetä ihan kaikkea siitä, miten tositilanteessa toimittaisiin.

– Nyt kun olemme uusia hävittäjiä hankkimassa niin toki meitä kiinnostaa kone, joka lentää kovempaa ja korkeammalla kuin Hornet, ja jossa on erilainen asejärjestelmä. On kiinnostavaa nähdä, millaiset taktiikat ja operatiivinen ajattelu on nähty järkeväksi silloin, kun kone on vähän erilainen.

F-15 ei kuitenkaan tule kyseeseen Hornetin seuraajaksi. Suomi lähetti siitäkin tietopyynnön, mutta Yhdysvallat ei aio tuon hävittäjätyypin osalta vastata, koska ei ole varma, onko se tuotannossakaan enää ensi vuosikymmenellä.

Puolalaisetkin haluavat mukaan pohjoismaisiin harjoituksiin

Lapin lennoston hävittäjälaivueessa Rovaniemellä toivotaankin, että ensi vierailulla amerikkalaiset ottaisivat mukaansa uusinta ja parasta kalustoaan, vaikkapa Hornetin seuraajavaihtoehtona olevan F-35-hävittäjän. Amerikkalaiset ovat osallistumassa noin viiteen CBT-harjoitukseen loppuvuoden aikana.

Puuperä pitää epätodennäköisenä, että amerikkalaishävittäjät laskeutuisivat suomalaiskentälle, vaan ne voivat lentää esimerkiksi Britanniassa olevasta tukikohdasta ja kohdata pohjoismaiden hävittäjät sovitussa kohdin Pohjolan ilmatilaa.

Pohjoismainen yhteisharjoittelu, jossa lennetään vuoroin kunkin maan ilmatilassa tai raja-alueilla, on poikkeuksellista. Puuperä kertoo, että amerikkalaisten lisäksi myös puolalaiset ja tanskalaiset haluaisivat mukaan. Vielä enemmän kansainvälistä huomiota on Puuperän mukaan saanut pohjoismainen ACE-lentoharjoitus, jota johdetaan ensi vuonna Rovaniemeltä. Siinä ilmassa on kerrallaan jopa sata konetta.

- Tulijoita olisi ulkomailta enemmän kuin on mahdollista tai järkevää ottaa mukaan, Puuperä toteaa positiivisen kuuloisesta ongelmasta.