"Pahimmillaan lamppu ei syty kotona" – Pohjoismaiden suurimmasta akusta etsitään vastausta aurinkosähkön heilahteluille

Helsinkiin asennettaan parhaillaan Pohjoismaiden suurinta akkua. Siitä haetaan apua lähitulevaisuussa vaanivaan ongelmaan, joka voi pahimmillaan viedä kodeista sähköt. Se johtuu hiilivoimaloiden sulkemisesta ja uusiutuvan energian määrän kasvusta.

Kotimaa
Litiuminoiakkuja Suvilahden jättiakussa.
Petteri Juuti / Yle

Kun napsautat kiukaan päälle, asuntosi sähkönkulutus kasvaa merkittävästi. Jos on lauantai-ilta, moni muu suomalainen tekee samoin ja koko maan kulutus kasvaa. Koska sähkön kysynnän ja tarjonnan pitää olla tasapainossa, verkkoon syötetään lisää sähköä vesivoimaloista, naapurimaiden siirtokaapeleista ja viime kädessä hiilivoimaloista.

Ongelma on se, että viime aikoina moni hiilivoimala on saanut sulkutuomion. Tilalle on tullut ja tulossa tuuli- ja aurinkovoimaa, jotka tuottavat sähköä epätasaisemmin, eli silloin kun sää sallii.

Fingridin teknologiapäällikön mukaan nykytilanne ei tuota ongelmia. Mutta jos ennusteet uusiutuvan energian kasvusta toteutuvat, tilanne on toinen.

– Pahimmillaan voi tulla sellaisia hetkiä, että me olemme ongelmissa voimajärjestelmän toimivuuden kanssa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kotona ei syty lamppu tai kiuas mene päälle. Eli sähköt on poikki, sanoo Jussi Matilainen Fingridistä.

Sähkön kysynnän ja tarjonnan monimutkaiseen tasapainotteluun voit tutustua Fingridin tuoreella videolla YouTubessa (siirryt toiseen palveluun).

Jättiakku on ketterä hienosäätäjä

Suvilahden jättiakku on toistaiseksi Pohjoismaiden suurin. Se on kuitenkin aivan liian pieni ja kallis varastoimaan sähköä pimeän päivän varalle.

Sitä varten maailmalla on esimerkiksi pumppuvoimaloita. Kun sähköä on paljon, ne pumppaavat vettä ylämäkeen ja kun sähköä taas tarvitaan, se päästetään alas sähköturbiinin läpi.

– Kaikki tietävät periaatteen, että sähköä tulee kun aurinko paistaa, yöllä huonommin. Mutta täällä on myöskin pilviä ja rakennukset voivat varjostaa voimalaa. Tulee aika rajujakin tehonvaihteluita, joita pystytään kompensoimaan sähkövarastoilla, sanoo Helenin kehityspäällikkö Juha Karppinen.

Akku onkin niin tarpeellinen ja pätevä sähköverkon hienosäätäjä, että Helsingin sähköverkoista vastaava Helen ja valtakunnan verkosta vastaava Fingrid uskovat siitä tulevan tehtävässään kustannustehokkain ratkaisu. Asiaa selvitetään kolmen vuoden tutkimuksella.

Sähköautoista voi tulla tulevaisuudessa jättiakkuverkosto

Tulevaisuudessa vastaavanlainen sähkövarasto saattaa muodostua vaikkapa lataustolppaan kytketyistä sähköautoista etäohjauksen avulla. Tarpeen mukaan akuille annetaan käsky ottaa sähköä varastoon tai syöttää sitä verkkoon. Tällä hetkellä akkujen takuu ei kata sähkön syöttämistä autosta pois, mutta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa periaatetta on kokeiltu onnistuneesti, tietää Fingridin Matilainen.

– Tämä on asia, jota nyt kovin tutkitaan. Kyllä tämä on yksi rinnakkainen hyvä vaihtoehto isojen akkujen rinnalle. Jotta tiedetään, missä autot ovat ja milloin ne ovat latauksessa, se vaatii tietenkin aika paljon tiedonsiirtoa. Ohjauspuolessa voi tulla jotakin viiveitä, ettei se ole ihan yhtä nopea, kuin tällainen yksi iso akku. Mutta kyllä siinäkin on hyvät potentiaalit auttaa jouston lisäämiseksi, arvioi Matilainen.

Kodit mukaan kulutusjoustoon

Sähköautojen yhdistäminen jättiakuiksi on vielä vuosien päässä. Mutta Suomessa on käynnissä jo toisenlaisia kokeiluja, joissa pienistä palasista kootaan suurempia kokonaisuuksia kulutuksen ja tuotannon tasapainottamiseksi.

Fortum ja Helen ovat tahoillaan koonneet asiakkaidensa lämminvesivaraajia yhteen eräänlaisiksi etäohjattavaksi virtuaalivoimaloiksi. Asiakkaiden sähkölaitteita voidaan kytkeä päälle ja pois energiayhtiöstä käsin, kun tarve on.

– Siihen ollaan kovasti miettimässä bisnesmalleja, että miten jokainen kansalainen voisi antaa esimerkiksi lämminvesivaraajansa säätökapasiteetiksi, ansaita siitä rahaa ja sitä kautta osallistua tähän vihreämmän maailman aikaansaamiseen, sanoo Fingridin teknologiapäällikkö Matilainen.