Eläinpuiston uusi kesäasukas on ainoa Suomessa – turkulaiskyy lomailee kesän Ähtärissä

Toni Beckmanin harrastus ovat myrkkykäärmeet. Hän kasvattaa ja lisäännyttää käärmeitä kotonaan. Yhden myrkkykäärmeen mies toi kesäksi lainaan Ähtärin eläinpuistoon.

Kotimaa
Kyykäärme koiras Ähtärin eläinpuiston terraariossa.
Olli Koski / Yle

Myrkkykäärmeitä harrastava turkulainen Toni Beckman on juuri tuonut Ähtärin eläinpuiston terraarioon kyykäärmekoiraan, joka on lainassa eläinpuistolla koko kesän. Kyykäärme on eläinpuistoissa harvinaisuus. Tällä hetkellä niitä ei ole Korkeasaaressa eikä Ranuan eläinpuistossa.

Kyyn matka kotoa pohjalaismaisemiin taittui auton kyydissä pienessä muovirasiassa. Kyseessä on kahdeksanvuotias rauhallinen yksilö, joka on noin 70 senttiä pitkä. Pohjaväriltään tämä kyy on vaalean turkoosi.

Kyykäärme koiras Ähtärin eläinpuiston terraariossa.
Olli Koski / Yle

– Toivottavasti se viihtyy hyvin. Se joutuu täällä sietämään pikkuisen enemmän ihmisiä, kuin kotiterraariossa. Kotona käärme näkee minua ja paria kaveria, mutta täällä vierailee kymmeniä ihmisiä vuorokaudessa lasin takana.

Ja miksipä käärme ei Ähtärissä viihtyisi, terraarioon tutustumisen jälkeen on tarjolla ensimmäiseksi suupalaksi kaksi pientä pakastimesta sulatettua hiirtä.

Myrkyllinen harrastus

Toni Beckman on harrastanut myrkkykäärmeitä noin kymmenen vuoden ajan. Hän kasvattaa ja lisäännyttää myrkyllisiä matelijoita terraarioissa kotonaan. Miehellä on tällä hetkellä noin viisikymmentä käärmettä kotonaan Turussa. Pohjoisen kyylajin lisäksi kotoa löytyvät muun muassa Turkin vuoristokyy ja Siperian kuoppakyy.

Hoivaamisen lisäksi Toni järjestää myös käärmeisiin liittyviä kursseja esimerkiksi koirien omistajille.

– Kyyt ovat selvästi tietoisia myrkystään ja potentiaalistaan. Se näkyy käärmeiden käytöksestä. Lisäksi niissä kiehtoo se, että kyiden kanssa ei voi toimia ihan miten vaan. Joutuu ottamaan huomioon turvallisuusseikkoja eli tämä on mielenkiintoista ja skarppia touhua.

Kyykäärme koiras Ähtärin eläinpuiston terraariossa.
Olli Koski / Yle

Oikeat työkalut käärmeiden käsittelyyn

Ähtärin eläinpuistossa Tonilla on mukana sellaiset työkalut, joilla hän pystyy pitämään käärmeen tarpeeksi loitolla itsestään. Toni ei koskaan ota käärmettä kiinni niin sanotusti iholle.

– Pitää tuntea iskupituudet ja -kulmat. Lisäksi pitää tuntea lajin käyttäytyminen myös silloin, kun käärme menee paniikkiin.

Tonin mukaan kyiden syömisvaste on välillä todella kova ja silloin ne saattavat olla aggressiivisia. Muuten kyyt ovat hänen mukaansa pelkopurijoita.

– Jos kyy ei pääse maastoutumaan tai se ei pääse karkuun, niin sen viimeinen mahdollisuus puolustautua on pureminen. Ennen sitä käärme vetää itsensä ässämutkalle, puhisee ja saattaa tehdä hämäysiskuja suu kiinni. Käärme voi antaa myös kuivapureman eli myrkyttömän pureman. Kyllä ihminen sen tunnistaa, vaikka ei olisi aiemmin nähnyt sellaista tilannetta.

Toni on saanut kyyn puremia vain keikoilla, joilla hän on ollut siirtämässä kyykäärmeitä luonnossa paikasta toiseen. Kotipuremia ei ole.

Kyykäärme koiras Ähtärin eläinpuiston terraariossa.
Olli Koski / Yle

Kyyn kohtaaminen luonnossa

Kun ihminen kohtaa kyykäärmeen luonnossa, on hyvä ottaa hieman etäisyyttä matelijasta ja kiertää eläin. Tonin mukaan lähes kaikki tilanteet, joissa ihminen joutuu kyyn puremaetäisyydelle, ovat yleensä vahinkoja.

– Ihminen esimerkiksi kävelee kyyn päälle huomaamattaan. Kyyn puremaetäisyys on noin kolmasosa tai puolet vartalon pituudesta eli puhutaan noin 20–30 senttimetristä. Lisäksi kyyn puremat tulevat hyvin matalalle, jalkapöytään tai nilkkaan, kun ihminen kävelee. Kumisaapas on varma suoja puremalta.