Odottavaa pelottaa moni asia – raskauspelkojen kanssa ei kannata jäädä yksin

Erilaisista peloista kärsii lähes jokainen odottaja jossakin raskauden vaiheessa. Pelkojen ei saa antaa lamauttaa, vaan niitä kannattaa käsitellä asiantuntijoiden ja auttavien tahojen, kuten neuvolan, kanssa.

Kotimaa
Neuvolakortti ja valokuvia
Riikka Nurmi / Yle

SeinäjokiRaskausaika voi täyttyä monenlaisista peloista. Huolta ja pelkoa voi aiheuttaa esimerkiksi keskenmeno, kiputilat, ruoka-aineet ja niistä mahdollisesti saatavat infektiot, synnytys tai ylipäänsä vauvan hyvinvointi raskauden aikana.

– Vauvaan kiinnytään hyvin varhaisessa vaiheessa – jopa jo silloin, kun raskaustesti näyttää positiivista. Vauvasta tulee todellinen ajatustasolla ja lapsen menettämisen pelko on niin suuri, että se aiheuttaa pelkoja, sanoo kätilö-terveydenhoitaja Sari Kauppila Seinäjoen kaupungin äitiysneuvolasta.

Aluksi olin aivan varma, että tulee keskenmeno, sen jälkeen ultrissa, että lapsella ei ole kaikki hyvin. Tuo pelko on jatkunut vaan, muuttaen nyt muotoaan siihen, että pelkään että synnytyksessä tapahtuu jotain mistä aiheutuu lapselle pysyvää vahinkoa. (Norppa)

Jos pelkoja on useampia?

Yle kysyi lukijoiltaan, mikä raskauden aikana pelottaa. Vastausten perusteella pelko kohdistuu yhtäaikaisesti moneen eri asiaan.

Pelkäsin kipuja, pelkäsin sairaalaan menoa, pelkäsin oman terveyteni vuoksi, pelkäsin... (Äiti)

– Usein pelätään kipua, koska ollaan ehkä luettu netistä tai kuultu vain niistä kivuliaista supistuksista ja synnytyksistä. Raskaana oleva pelkää myös joskus sitä, miten hän osaa hallita itseään tietyissä tilanteissa, ja tietysti kannetaan huolta myös vauvan hyvinvoinnista, kertoo synnytyspelkokätilö Arja Korkeamäki Seinäjoen keskussairaalasta.

Huoli voi kasautua äidin omista elintavoista ja -valinnoista.

Pelkään tekeväni jotain väärin, mikä johtaisi lapsen vammautumiseen tai kuolemaan. Erilaisia ohjeita arkisten elämänvalintojen suhteen tarjotaan sekä terveydenhuollossa että mediassa. Ohjataan ravitsemukseen liittyviä valintoja, liikuntatottumuksia, valintoja parisuhteessa ja menettelyä stressin kanssa. (Huolesta sairas)

Aloin pelätä listeriaa ja kohtukuolemaa. Listerian takia kaiken tuoreen syöminen pelotti ja olin todella vainoharhainen syömisieni suhteen. (a)

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee viralliset suosituksen raskausajan ruokavaliosta. Listat ovat tarkkoja, mutta näiden lisäksi netissä liikkuu paljon urbaaneja legendoja siitä, mitä saa syödä ja mitä ei. Ne tapaukset, joista oikeasti jotakin ikävää tulee, ovat todella harvinaisia. Suosituksilla on kuitenkin usein tieteellinen peruste, kuten vaikkapa nyt salmiakilla, jonka runsas syöminen voi todella nostaa verenpainetta, kätilö-terveydenhoitaja Sari Kauppila muistuttaa.

Jos vauva syntyykin ennenaikasena?

Raskaus saatiin aikaan hedelmöityshoidoilla pitkän odotuksen jälkeen. Pelkäsin hysteerisesti keskenmenoa ensimmäiset kuukaudet. Raskauden puolessa välissä alkoivat ennenaikaiset supistukset, joiden vuoksi jouduin vuodelepoon. Loppuraskaus meni sitten pelätessä sitä, että lapsi syntyy liian aikaisin. (Äiti x 3)

Suomessa lapsista syntyy noin neljä prosenttia ennenaikaisena eli ennen raskausviikkoa 37. Luku on hyvä verrattuna moneen muuhun maahan, koska Suomessa on hyvä neuvolajärjestelmä, raskaudenaikainen seuranta sekä hoito siinä vaiheessa, kun ennenaikaisuuden riski todetaan. Näin toteaa Keskosvanhempien yhdistyksen Kevyen puheenjohtaja Heli Kauppinen.

Lapsi voi syntyä ennenaikaisesti monista syistä. Syitä voivat olla esimerkiksi raskausmyrkytys ja monikkoraskaus, ja toisinaan lääketieteellinen syy voi jäädä selviämättä.

Huolesta on tärkeää puhua ja sitä pitää käsitellä, eikä jäädä asian kanssa yksin.

Heli Kauppila, keskosvanhempien yhdistyksen puheenjohtaja

– Pelkääminen ei itsessään auta, mutta toisinaan varovaisuus on paikallaan, jos tällainen riski todetaan. Pelko ei auta ja stressi voi pahentaakin tilannetta, joten itse ainakin luottaisin Suomessa ammattilaisiin, jotka seuraavat äidin ja vauvan hyvinvointia. Huolesta on tärkeää puhua ja sitä pitää käsitellä, eikä jäädä asian kanssa yksin, Kauppinen muistuttaa.

Synnytys pelottaa?

Synnytyspelko on yksi yleisimmistä raskauspeloista. Seinäjoen keskussairaalassa on toiminut jo vuodesta 2002 synnytyspelkopoliklinikka, jolle hakeudutaan neuvolan lähetteellä. Synnytyspelkokätilö Arja Korkeamäen mukaan yli puolet pelkopolille hakeutuvista on uudelleensynnyttäjiä, joille on jäänyt mahdollisesti jotakin traumoja edellisistä synnytyksistä.

Seinäjoella synnytyspelkopoliklinikka pyörii viikottain. Seinäjoen äitiysneuvolasta pelkopolilähetteitä kirjoitettiin noin 30 kappaletta, kun koko synnytysmäärä oli tämän äitiysneuvolan kautta 750. Moni synnytyspelosta kärsivä voi siis saada avun jo omalta terveydenhoitajaltaan neuvolassa.

Pelkäsin loppuraskautta ja synnytystä ja erityisesti vauvan vointia, kun kuulin neuvolakäynnillä,että vauva oli pyörähtänyt perätilaan viimeisillä kuukausilla. Vauva ei suostunut kääntymään oikein päin yrityksistä huolimatta. Perätilasynnytys on riski, kuten synnytys yleensäkin, mutta kaikki meni hyvin ja vauva syntyi terveenä. (Siru)

Nyt olen alkanut pelätä etukäteen mahdollista kivunlievityksen epäämistä synnytyksessä. Olen kuullut, että näin on tehty monisynnyttäjille, jos ikävä kätilö on sattunut kohdalle. (Äiti minäkin)

Synnytyspelkopoliklinikalla hoidetaan myös muita pelkoja.

Monesti on helpompaa sanoa, että pelätään synnytystä, vaikka taustalla onkin jotain muuta.

Arja Korkeamäki, synnytyspelkokätilö

– Monesti on helpompaa sanoa, että pelätään synnytystä, vaikka taustalla onkin jotain muuta. Kaikki eivät välttämättä osaa eritellä syitä, kun ääretöntä pelkoa vain kumpuaa jostakin, Arja Korkeamäki pohtii.

– Kivunlievitystä koskevat asiat määritellään jokaisessa synnytyksessä erikseen. Kivunlievitys voidaan evätä esimerkiksi vauvan voinnin takia, mutta se on todella harvinaista, enkä itse muista kuin yksi tai kaksi tapausta, jossa näin olisi toimittu. Tietysti on eri asia, jos synnytys on raju ja nopea, eikä lievitystä pystytä tai sitä ei ehditä antaa, Korkeamäki vastaa kommenttiin.

Netistäkö apua?

Moni hakee pelkoa koskevia vastauksia netistä lukemalla satunnaisia keskustelupalstoja, joille kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa.

– Netistä löytyvät asiat usein vain lietsovat pelkoa. Omaan tilanteeseen liittyvät, suljetut ja jonkun turvallisen tahon ylläpitämät keskustelufoorumit ovat niitä palstoja, joista kannattaisi etsiä vertaistukea, vinkkaa Keskosvanhempien yhdistyksen Kevyen puheenjohtaja Heli Kauppinen.

Kätilö-terveydenhoitaja Sari Kauppila haluaa varoittaa raskaana olevia lukemasta liikaa keskustelupalstoja.

– Siellä liikkuu usein trollaajia, jotka tarkoituksella ja tahallisesti kirjoittavat tietoa, jonka alkuperästä ei ole mitään tietoa. Kuuluttaisin medialukutaitoa, ja pyytäisin raskaana olevia kysymään suoraan asioista neuvolasta, Kauppila toteaa.

Kenelle peloista kannattaa puhua?

Neuvolan terveydenhoitaja ehdotti, että kävisin juttelemassa vauvaperhepsykologin kanssa ja laittoi sinne lähetteen. Se oli ihan pelastus mielenterveydelleni. Toki myös muutama ylimääräinen ultra ja kotidoppler auttoivat mua pitämään pään kasassa. Psykologilla olen saanut käydä juttelemassa myös esikoisen syntymän jälkeen. Nyt odotan toista koeputkilasta ja olen tässä raskaudessa käynyt kaksi kertaa saman psykologin luona. (M)

Raskauspelkoihin liittyvät kysymykset ja huolet kannattaa esittää ensisijaisesti neuvolaan ja omalle terveydenhoitajalle. Neuvola pystyy puolestaan ohjaamaan odottavan äidin tilanteen mukaan lääkärille tai lähete voidaan tehdä suoraan äitiyspoliklinikalle. Neuvolapsykologi on myös yksi taho, jonka kanssa peloista voi puhua.

Jos murheet varjostavat elämää liikaa, apua on aina saatavilla esimerkiksi lasten- tai äitiysneuvolan kautta.

Sari Kauppila, kätilö-terveydenhoitaja

Huoli ja pelko ei kuitenkaan väisty tulevan äitiyden myötäkään, muistuttaa kätilö-terveydenhoitaja Sari Kauppila.

– Tietynlainen huolehtiminen ja murehtiminen liittyy vanhemmuuteen, eikä lapsen hyvinvointia uhkaavien asioiden pelko väisty syntymän jälkeenkään. Jollakin tavalla huolen kanssa pitää vain oppia elämään normaalia elämää niin, että pystyy myös iloitsemaan raskaudesta ja lapsen kanssa yhdessäolosta. Jos murheet varjostavat elämää liikaa, apua on aina saatavilla esimerkiksi lasten- tai äitiysneuvolan kautta, Kauppila neuvoo.