Itsestään sammuvat tupakat vähentäneet tulipalokuolemia

Tupakasta aiheutuneet palokuolemat ovat vähentyneet pysyvästi. Syyn arvioidaan johtuvan itsestään sammuvista tupakoista. Kuitenkin savukkeet sytyttävät vuosittain yli kaksi sataa rakennusta tuleen.

Kotimaa
Tunnukseton tupakka-aski.
Henrietta Hassinen / Yle

Vuonna 2010 voimaan tulleen tupakkalain vaikutukset ovat positiivisia paloturvallisuuteen. Laki linjasi, että tupakoiden on oltava itsestään sammuvia.

Savukkeen sytyttämissä tulipaloissa kuoli ennen lakimuutosta vuosittain keskimäärin sata ihmistä. Nyt määrä on laskenut pysyvästi alle 80 ihmiseen.

– Savukkeet, joissa ei ole itsestään sammumisominaisuutta ovat selkeä paloriski, Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki toteaa.

Tuore esimerkki niin sanottujen vanhan mallisten savukkeiden paloturvallisuusriskeistä on Joensuusta, jossa paloi kerrostalo Peltolan kaupunginosassa. Itä-Suomen poliisilaitoksen mukaan palo sai alkunsa huonosti tumpatusta venäläistupakasta.

Tutkimusjohtaja Esa Kokki sanoo, että suoraa yhteyttä itänaapurista tuotujen savukkeiden ja niiden aiheuttamien tulipalojen välille ei voida vetää, sillä usein tuli tuhoaa todisteet.

Etelä-Suomen ja Itä-Suomen pelastuslaitosten alueilla savukkeista syttyneiden asuntopalojen määrä on hieman korkeampi kuin muualla maassa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksen mukaan tupakointi on yleisintä Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Lapissa.

Kuitenkin alueet, joilla poltetaan tuontitupakkaa muuta Suomea enemmän, koreilevat savukkeiden sytyttämien asuntopalotilastojen kärjessä.

Helsingissä eniten tupakan sytyttämiä asuntopaloja

Viimeisen viiden vuoden aikana savukkeista on syttynyt 1 163 asuntopaloa ja 1 172 maastopaloa.

Kyseenalaista kärkipaikkaa pitää Helsinki, jossa viimeisen viiden vuoden aikana tupakasta syttyneitä asuntopaloja on ollut 193.

Lapissa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Pirkanmaalla tupakasta johtuvia asuntopaloja on ollut suhteessa vähiten.