KHO: Helsingin pörssin omistava yhdysvaltalainen Nasdaq kiersi veroja Suomessa

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan yhdysvaltalainen Nasdaq-yhtiö vältteli veroja tekemällään omistusjärjestelyllä. Verot kierrettiin konserniavustusta ja korkovähennystä hyödyntämällä ilman liiketaloudellisia perusteita.

talous
Pörssitalo Helsingissä
Kalevi Rytkölä / Yle

KHO julkaisi Nasdaq-yhtiötä koskevan ratkaisun vuosikirjapäätöksessään torstaina. KHO ei kerro ratkaisussaan yhtiön nimeä, kuten ei yleensäkään veroratkaisuissaan. Yle selvitti sen oikeuden asiakirjoja ja muita julkisia tietoja tutkimalla.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisun, jonka mukaan Nasdaqin omistusjärjestely tehtiin verojen kiertämiseksi. Tarkoitus oli välttyä veroilta konserniavustusta ja korkovähennystä hyödyntämällä ilman verotuksesta riippumattomia liiketaloudellisia perusteita.

Helsingin pörssi Nasdaqin omistukseen vuonna 2008

Helsingin pörssi yhdistyi Tukholman pörssiin vuonna 2003 ja siirtyi ruotsalaiseen omistukseen. Uuteen OMX AB -yhtiöön tulivat myös Kööpenhaminan, Islannin, Tallinnan, Vilnan ja Riikan pörssit.

Maailman suurimman teknologiapörssin omistava, yhdysvaltalainen Nasdaq-yhtiö hankki omistukseensa ruotsalaisen OMX AB -yhtiön vuonna 2008. Kauppahinta oli lähes kolme miljardia euroa.

Nasdaq-konsernissa osakekauppa toteutettiin monivaiheisesti. Yhtiön mukaan osakkeiden hankintavelka haluttiin siirtää lähelle suomalaisia ja ruotsalaisia operatiivisia yhtiöitä, joiden tuotoilla velan korot voitaisiin hoitaa.

Nasdaq rakensi OMX:n AB:n ostosta ketjun. Osakkeet hankki ensin Nasdaqin yhdysvaltalainen emoyhtiö. Se siirsi ne tytäryhtiölleen, joka perusti Luxemburgiin holding-yhtiön. Sille perustettiin Ruotsiin tytäryhtiö Nasdaq OMX Holding AB ja tälle sivuliike Suomeen.

Ruotsalainen Nasdaq OMX Holding Ab siirsi OMX AB:n osakkeet suomalaisen sivuliikkeensä omistukseen.

Suomalainen sivuliike maksoi velan korot Luxemburgiin

Suomalaiselle sivuliikkeelle lankesi osakkeiden korollista hankintavelkaa reilut 700 miljoonaa euroa. Sivuliikkeen mukaan koron vuosittainen määrä oli noin 50 miljoonaa.

Suomalainen sivuliike oli osakkeista velkaa Nasdaqin luxemburgilaiselle yhtiölle ja maksoi velan korot Luxemburgiin.

Nasdaqin Suomen sivuliikkeen toimitusjohtaja kertoi verotarkastuksen tehneen Konserniverokeskuksen mukaan, että luxemburgilaista yhtiötä käytettiin verotussyistä.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle sivuliike kuitenkin kiisti veroedut. Sen mukaan luxemburgilaista yhtiötä käytettiin yksinomaan Nasdaq-konsernin kirjanpitosyistä, jotka liittyivät valuuttakurssierojen käsittelyyn.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Verokiista koski vuotta 2008. Suomalainen sivuliike ilmoitti silloin korkomenoikseen reilut 6 miljoonaa euroa.

Velan korkoja kattoi Nasdaq-konserniin kuuluva suomalainen yhtiö. Se antoi vuodesta 2009 sivuliikkeelle konserniavustusta, jolla katettiin sivuliikkeen korkomenoja.

Järjestelyn myötä suomalaisyhtiön verotettava tulo Suomessa putosi jyrkästi. Yhtiö maksoi vielä vuonna 2008 veroja yli kolme miljoonaa euroa, mutta seuraavana vuonna enää tuhansia euroja.

KHO vahvisti nyt Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisun, jolla Nasdaqin sivuliikkeen vuoden 2008 verotettavaan tuloon lisättiin 6,2 miljoonaa euroa. Sivuliike oli vähentänyt summan korkomenoina verotuksessaan. Lisäksi tuli yli 300 000 euron veronkorotus.

Nasdaq: Tavanomaisia yrityskauppojen järjestelyjä

Nasdaqin sivuliikkeen mukaan osakkeiden hankinnassa noudatettiin tavanomaisia yrityskauppojen menettelyjä, joihin on liiketaloudelliset syyt. Sivuliike huomautti, että käytännössä lähes kaikki ulkomaisten ostajien ja pääomasijoittajien Suomessa tekemät yrityskaupat toteutetaan apuyhtiötä tai sivuliikettä käyttäen.