Tänään paljastuvat valkolakin saajat – Yle kokoaa kaikki nimet uuteen ylioppilaskoneeseen

Tänään yli 27 000 lukiosta valmistuvaa nuorta saa tietää ylioppilaskirjoitustensa arvosanat. Yle kokoaa koko Suomen ylioppilaiden nimet maanantain aikana julkaistavaan ylioppilaskoneeseen koulun ja kotikunnan perusteella. Lukion jälkeen katseet suuntaavat kohti jatko-opintoja. Millainen painoarvo yo-todistuksella nykyään on, kun haetaan jatko-opiskelupaikkaa? Se vaihtelee kovasti opiskelupaikan ja -alan mukaan.

Kotimaa
Ylioppilaslakki, ruusu ja lasi kuohuviiniä.
Heli Mäkikauppila / Yle

Yle julkaisee tänään Ylioppilaskoneen, johon kerätään kevään ylioppilaat nimen, kotikunnan ja koulun perusteella. Kone julkaistaan, kun tarvittava määrä nimiä on saatu kokoon. Valmistuneiden nimien määrä lisääntyy koneessa päivän kuluessa. Moni lukiosta valmistunut nuori tähtää urakan jälkeen jatko-opiskelupaikkaan, useimmiten yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.

Mutta miten merkityksellinen tänään ratkeava todistus tulevaisuuden opiskelupaikan kannalta on?

Esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa todistuksen merkitys on hyvin alakohtaista. Matematiikkaa voi jonakin vuonna päästä opiskelemaan pelkän hyvin kirjoitetun matematiikan ylioppilaskokeen perusteella. Useimmat opiskelupaikat irtoavat kuitenkin ylioppilastutkinnon arvosanojen ja valintakokeen yhdistelmällä.

Metropolian opintoasiainpäällikkö Tapio Rimpioja kertoo, että heillä opiskelijoita seulotaan esivalintakokeen tai ennakkotehtävien perusteella muun muassa kulttuurialalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan paikkoihin.

Esivalinnan pohjalta osa hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Lopullinen valinta tehdään pelkän valintakokeen tai valintakokeen ja ylioppilastutkinnon arvosanojen pohjalta.

AMK korostaa valintakoetta yhä enemmän

Rimpiojan mukaan tekniikan ala painottaa koulumenestystä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaa enemmän.

– Kulttuuriala käyttää pelkkää valintakoetta. Koulutusalat painottavat myös hiukan eri tavalla ainearvosanoista saatavia pistemääriä.

Rimpioja kertoo, että ammattikorkeakoulut muuttivat valintaperusteita tälle vuodelle enemmän valintakokeiden suuntaan.

– Ylioppilastutkinnon arvosanat ovat edelleen valintaperusteissa mukana niiden vertailukelpoisuuden vuoksi.

Arvosanojen painoarvo kasvaa yliopistossa

Helsingin yliopiston opintoasiainpäällikkö Päivi Pakkanen kertoo, että yliopistossa on 11 tiedekuntaa ja 102 hakukohdetta ja niissä on periaatteessa jokaisessa omat opiskelijavalintakriteerit. Valintaperusteissa on silti joitain yleisiä piirteitä.

– Luonnontieteisiin (matematiikka, fysiikka ja kemia) haetaan pelkillä ylioppilastutkintopisteillä. Toinen tyypillinen tapa on se, että puolet pisteistä tulee ylioppilastutkintopisteistä ja toinen puoli koesuorituksesta.

Pakkanen kertoo myös, että osa oppilaista otetaan sisään pelkillä valintakoepisteillä, kun käytetään kiintiöitä. Silloin puolet pääsee sisään valintakoepisteillä ja puolet ylioppilastutkintopisteiden ja valintakoepisteiden yhdistelmällä.

– Tyypillisesti tällaista menetelmää käytetään humanistisilla aloilla.

Pakkasen mukaan Helsingin yliopiston tavoitteena on lisätä ylioppilastutkintotodistuksen painoarvoa opiskelijavalinnassa.