Viikko tieteessä: Oireettomat sydänkohtaukset ja tulevaisuuden kuljetusmuoto Hyperloop

Tieteen suurimpia saavutuksia ja ihmeellisimpiä löydöksiä viikon varrelta.

tiede

Puolet sydänkohtauksista ei aiheuta oireita, silti vaarallisia

Noin 45 prosenttia sydänkohtauksista ei aiheuta ilmiselviä oireita – rintakipua, hengenahdistusta ja kylmää hikeä – ja ne havaitaan yleensä vasta jälkikäteen sydänsähkökäyrässä, jos ollenkaan. Oireettomuudesta huolimatta hiljaiset sydänkohtaukset voivat olla merkki hengenvaarasta.Wake Forestin yliopistossaseurattiin lähes 9 500:aa keski-ikäistä miestä ja naista, jotka olivat vuodesta 1987 asti mukana valtimonkovettumatautiseurannassa. Vajaan yhdeksän vuoden aikana 386 ihmistä sai sydänkohtauksen, jonka oireet olivat tunnistettavissa, ja 317 hiljaisen sydänkohtauksen. Tutkijat havaitsivat, että hiljainen sydänkohtaus kolminkertaisti sydänkuoleman todennäköisyyden. Muiden syiden aiheuttama kuolleisuus kasvoi 34 prosenttia.

Piirroskuva sydämestä ja verisuonesta suurennoksena.
Sydänkohtauksessa verisuoni tukkiintuu osittain tai kokonaan. American Heart Association

Hyperloop-kuljetin kiisi 187 km/h – Onko tässä tulevaisuuden kuljetusmuoto?

Kilpa supernopean hyperloop-kapselikuljettimen kehittämisestä on täydessä vauhdissa. Ensimmäisen toimivan mallin valmistamisesta kilpailee tosissaan ainakin muutama yritys. Testivaiheeseen pääsi viime viikolla Hyperloop One -yhtiö.Nevadan autiomaassa Yhdysvalloissa toteutetussa testissäyhtiön hyperloop-kelkka kulki lyhyellä radalla ulkoilmassa, ilman putkea. Se ylsi runsaaksi sekunniksi 187 kilometrin tuntivauhtiin, kun kehittyneen hyperloop-kapselin toivotaan jonain päivänä kiitävän putkessa yli tuhannen kilometrin tuntinopeudella. Hyperloopin avulla ihmisetkin voisivat matkustaa paikasta paikkaan ennennäkemättömällä nopeudella.

hyperloop
Hyperloop One -yhtiö testasi viime viikolla huippunopeaa kuljetinta Nevadan autiomaassa.

Tunteiden hyväksyminen helpottaa painonhallintaa – tiukka syömisen rajoittaminen ei auta

Painonpudotusohjelmilla onnistutaan yleensä pudottamaan painoa, mutta useimmilla laihduttajilla paino nousee takaisin.Essi Sairasen psykolgian väitöskirjanmukaan menetelmät nopeaan painonpudotukseen eivät toimikaan pitkällä aikavälillä. Jäykkä syömisen tarkkailu on ennemmin ongelma kuin ratkaisu kestävään painonhallintaan. Sairasen mukaan psykologinen joustavuus ja hyväksyntätaidot helpottavat painonhallintaa,eli vaistonvarainen syöminen. Se tarkoittaa herkkyyttä havaita kehon aitoja viestejä nälästä ja kylläisyydestä sekä sallia niiden ohjata syömistä. Näin ollen syöminen ei ole tunteiden vaan tarpeen säätelemää.

Psykolgian maisteri Essi Sairanen.
Essi Sairanen tutki väitöstyössään ylipainoon liittyvää syömisen säätelyä.Lilja Tervo

Suomen meriä tutkitaan nyt miehittämättömällä laitteella – liidin voi seilata itsekseen jopa kaksi kuukautta

Ilmatieteen laitos on saanut käyttöön Slocum G2 -liitimen, joka on suunniteltu toimimaan kauko-ohjatusti matalilla merialueilla. Laite sukeltaa 200 metrin syvyyteen ja se voi Itämeren oloissa toimia yhtäjaksoisesti jopa kaksi kuukautta. Liitimen avulla saadaan tietoa, jonka avulla pystytään esimerkiksi ennustamaan merivirtojen muutoksia ilmaston lämmetessä. Liidin toimii vedenpaineen avulla: kun se nousee kohti pintaa, se kääntää vedenpaineen vaikutuksesta nokan kohti pohjaa ja liitää eteenpäin. Nopeus on 0,5 solmua tunnissa eli 20–25 kilometriä vuorokaudessa. Seuraava vedenalainen tutkimusmatka on suunnitteilla Selkämerelle.

Liidin vedessä.
Liidin mittaa meren vesirungon fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia sukeltaessaan ohjelmoitua reittiä vedenpinnan alla.Kimmo Tikka / Ilmatieteen laitos

Loppuvuodesta syntyneet päätyvät muita useammin ennenaikaiselle eläkkeelle

Vuoden lopulla syntyneet lapset tarvitsevat sosiaaliturvaa ja päätyvät ennenaikaiselle eläkkeelle useammin kuin muut,ilmenee uudesta ruotsalaistutkimuksesta. Riski, että joulukuussa syntynyt joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle on peräti 16 prosenttia suurempi kuin tammikuussa syntyneillä. Pojilla se oli vielä tyttöjä korkeampi. Johtopäätös on, että osaa ihmisistä voi syntymäpäivänsä takia uhata elinikäinen ulkopuolisuus ja suhteellinen köyhyys, tutkijat tulkitsevat. Tutkijat korostavat koulun, työmarkkinoiden ja terveydenhuollon vastuita tilanteen korjaamiseksi. Heidän mukaansa joulukuussa syntyneiden tilannetta saattaa selittää erityisesti kouluaikana saamatta jäänyt tuki. Jos opetusta ei sopeuteta kaikkien oppilaiden tarpeiden mukaiseksi, voi tuloksena olla, että vähemmän koulukypsät oppilaat voivat päätyä muita useammin sosiaaliturvan saajiksi.

Isä ja vauva.
Pixabay