Öljyä esi-isien mailla

Venäjä hamuaa mustaa kultaa yhä kauempaa arktisilta alueilta asti, koska maan nykyiset öljylähteet ehtyvät. Venäjälle vaihtoehtoa öljylle ei ole. Sen tietävät myös suomensukuiset alkuperäiskansat.

Ulkomaat
venäjän öljykentät

Poro on vaihtunut venäläisvalmisteiseen moottorikelkkaan. Polttomoottorin pyörittämä telamatto kiidättää nykyisin Vitali Russkinia Ural-vuoriston takaisella taigalla.

Vitali, 22, kuuluu Länsi-Siperiassa asuviin suomensukuisiin hanteihin. Vaikka Vitalin perhe jatkaa pohjoisiten alueiden perinteistä elämäntapaa, on moni asia muuttunut yhdessä sukupolvessa.

Syynä on öljy.

– Ennemmin tai myöhemmin öljy loppuu ja öljykenttien työntekijät lähtevät, mutta me olemme täällä pysyvästi. Tämä on kotimme, venäjää murtaen puhuva Vitali Russkin sanoo.

Vitalin kaksi isoveljeä ja vanhemmat ovat edellisenä päivänä tuoneet perheen kolmisenkymmentä poroa talvilaitumelta keväällä käytettävällä asuinpaikalle.

Kuten paikalliset ilmaisevat, Vitali "syntyi metsässä”. Lapsuuden kota luonnon keskellä on vaihtunut vajaan sadan kilometrin päässä sijaitsevaan nykyaikaiseen kerrostaloasuntoon Russkinskajan kylässä.

Mies ja poroja. Vuodenkierto määrää kodin paikan pohjoisen soilla ja havumetsissä. Hantiperhe muuttaa tuvasta toiseen kolmen porolaitumen välillä.
Vuodenkierto määrää kodin paikan. Vitali Russkinin isä Aleksei muuttaa perheensä kanssa tuvasta toiseen kolmen porolaitumen välillä.Erkka Mikkonen / Yle

Monien muiden kyläläisten tapaan Vitali työskentelee läheisellä öljynporausalueella. Sen omistaa Venäjän suurimpiin öljy- ja kaasuyhtiöihin kuuluva Surgutneftegaz.

Vitalin tehtävänä on kiertää tarkistamassa laajalle alueelle levittäytyneitä öljypumppuja: hän tekee huoltotöitä ja ilmoittaa öljyvuodoista. Työtä tehdään kymmenen tunnin vuoroissa viisi päivää peräkkäin.

Aiemmin Vitali piti öljytyöntekijöitä lähinnä kaukaa tulleina häirikköinä, jotka tuhoavat pohjoisen karua luontoa. Kohta puoli vuotta jatkunut työ on muuttanut nuoren miehen ajatukset.

– Nyt ymmärrän, että he ovat tavallisia ihmisiä siinä missä muutkin. He ovat tulleet tänne ruokkiakseen perheensä, Vitali sanoo.

Öljynpumppausasema. Puolet Venäjän öljystä pumpataan Länsi-Siperiassa sijaitsevasta Hanti-Mansian autonomisesta piirikunnasta.
Puolet Venäjän öljystä pumpataan Länsi-Siperiassa sijaitsevasta Hanti-Mansiasta.Erkka Mikkonen / Yle

Venäjällä pumpataan nyt öljyä ennätystahtia, ja puolet siitä on peräisin Hanti-Mansian autonomisesta piirikunnasta. Maa tuotti viime vuonna yli 500 miljoonaa tonnia öljyä. Tahti on ollut tänä vuonna vieläkin kiivaampi.

Venäjä pumppaa öljyä markkinoille kilvan Lähi-idän öljyvaltioiden kanssa öljyn hinnan romahduksesta huolimatta. Näin tehdään, jotta markkinaosuudet säilyisivät.

Tuotantoennätysten uskotaan rikkoutuvan myös lähitulevaisuudessa, sillä Venäjällä on tarkoitus tämän ja ensi vuoden aikana ottaa käyttöön useita suuria öljyesiintymiä.

Venäjän öljykentät

Öljyä kyllä riittäisi markkinoille, vaikka pariksi sadaksi vuodeksi.

Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeri Sergei Donskoi on arvioinut, että maassa on helposti hyödynnettävissä esiintymissä öljyä 14 miljardia tonnia. Se riittäisi nykyisellä tuotantotahdilla 28 vuodeksi.

Kun mukaan lasketaan vaikeasti hyödynnettävät esiintymät, Venäjän öljyvarat voitaisiin kaksinkertaistaa. Näin mustaa kultaa olisi lähes 60 vuodeksi.

Jos mukaan lisätään vielä öljyliuske ja -hiekka, varantojen uskotaan riittävän jopa 200 vuodeksi.

Öljy on välttämätöntä meille ja koko Venäjälle.

Niinpä harva miettii Venäjällä mustan kullan valtakauden loppua.

Nykyisten öljylähteiden ehtyessä on tuotantoa päinvastoin tarkoitus siirtää yhä pohjoisemmaksi – aina Pohjoisen jäämeren alla sijaitsevalle mannerjalustalle asti.

Kansainvälisen arvion mukaan Venäjä voisi pumpata 2030-luvulla jopa puolet öljystään arktiselta alueelta.

Venäjän suunnitelmat ovat ristiriidassa muun muassa Pariisista viime vuoden lopulla saadun historiallisen ilmastosovun kanssa.

Ilmastonmuutoksen kiihtyminen vaarallisella tavalla olisi estettävä tällä vuosisadalla, jotta se ei riistäytyisi hallitsemattomaksi ihmiskunnalle. Useiden asiantuntijoiden mukaan maapallon lämpötilan nousu yli kahden asteen voidaan estää vain, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetetaan maailmassa vuoteen 2050 mennessä.

Venäjä on toista mieltä.

Öljyputki taigalla. Venäjä tuottaa öljyä ennätystahtia. Maaliskuussa öljyä pumpattiin 10,91 miljoonaa barellia päivässä, mikä on enemmän kuin kertaakaan Venäjällä sitten neuvostoaikojen.
Venäjä tuottaa öljyä ennätystahtia. Maaliskuussa öljyä pumpattiin 10,91 miljoonaa barellia päivässä, mikä on enemmän kuin kertaakaan Venäjällä sitten neuvostoaikojen.Erkka Mikkonen / Yle

Venäjä investoi vuosittain kymmeniä miljardeja dollareita öljy- ja kaasualaan. Toiveissa siintää öljyn kallistuminen ja teknologiset keksinnöt, joilla öljyä voitaisiin hamuta vaikeapääsyisiltä alueilta.

Suurin este uusien tuotantoalueiden käytölle on tällä hetkellä öljyn ennätyksellisen matala maailmanmarkkinahinta. Se tekee vaikeasti hyödynnettävät esiintymät kannattamattomiksi.

Oma osansa uusien öljyesiintymien hyödyntämiseen tuo lännen pakotepolitiikka.

Länsi on asettanut Venäjälle öljyn etsintään ja tuotantoon liittyviä vientirajoituksia Ukrainan sodan takia. Kielloilla pyritään rajoittamaan öljyn poraamista yli 150 metrin syvyydestä ja pohjoisilla merialueilta.

Käytännössä rajoituksia on helppo kiertää. Teknologiaa voidaan tuoda maahan esimerkiksi kolmannen maan kautta. Länsiteknologian maahantuontia hillitseekin rajoituksia enemmän heikosta ruplasta johtuva kallis hintataso.

Vaikeuksista huolimatta Venäjän johto on vakuuttanut jatkavansa uusien öljyesiintymien etsimistä pohjoisilla merialueilla, vaikkakin toiminta on aiempaa pienimuotoisempaa.

Ennen mannerjalustalle siirtymistä mustaa kultaa riittää pumpattavaksi Venäjän perinteisistä öljysuonista.

Vitali Russkinin tietää työnsä tärkeyden, sillä – hieman kärjistäen – Venäjä ei olisi ilman öljyä lähes mitään.

Musta kulta on kaiken elinehto.

Pian meidät hukutetaan öljyyn.

Maa ei ole monista yrityksistä huolimatta pystynyt monipuolistamaan talouttaan, vaan noin puolet federaatiobudjetin tuloista muodostuu öljyn ja kaasun tuotantoveroista ja vientitulleista.

Öljy- ja kaasutulot ovat siis yksinkertaisesti välttämättömiä Venäjän suurvalta-aseman säilyttämiseksi.

Loppujen lopuksi koko Venäjän talous nojaa öljyyn, eikä maalla olisi ilman tuloja varaa ylläpitää ja kehittää nykyaikaisia sotavoimiaan.

– Öljy on välttämätöntä meille ja koko Venäjälle. Se tekee valtiostamme voimakkaan, myös Vitali toteaa öljytornien vilistessä auton ikkunassa.

Russkinin perhe elää varsin omavaraisesti. Äiti Zoja Russkina kertoo, että kaupasta hankitaan vain kahvi, tee ja sokeri sekä leivän leipomista varten suola ja jauhot.
Russkinin perhe elää varsin omavaraisesti. Äiti Zoja Russkina kertoo, että kaupasta hankitaan vain kahvi, tee ja sokeri sekä leivän leipomista varten suola ja jauhot.Erkka Mikkonen / Yle

Öljyntuotantoalueella vajaan tunnin ajon päässä lähimmästä tiestä sijaitsee Vitalin vanhempien koti.

Yksihuoneisen pirtin puuhellalla kiehuu vastapyydetty hauki hiljaisella lämmöllä. Vitalin isä Aleksei Russkin kertoo katiskoiden antavan runsaasti kalaa, mutta riistaa on aiempaa vähemmän.

Öljyn perässä seurannut valtava muuttoliike on saattanut pohjoiset alkuperäiskansat pikkuruiseksi vähemmistöksi, eikä kaikille metsämiehille tunnu enää riittävän saalista.

Sorsat ja muut saaliseläimet on saattanut karkottaa kauemmas myös öljynporaus ja siitä seurannut ympäristön saastuminen.

Öljy-yhtiöt tulevat maillemme ja pakottavat allekirjoittamaan papereita.

Viranomaiset kertovat öljyä valuvan Venäjän luontoon massiiviset puolitoista miljoona tonnia vuosittain. Ympäristöjärjestöt uskovat määrän olevan todellisuudessa kolminkertainen.

Lähes kaikkiin vuotoihin on syynä vanhojen öljyputkien syöpyminen. Monet putkista ovat ohittaneet turvallisen käyttöikänsä jo viime vuosituhannella.

Öljy-yhtiöt pyrkivät välttämään maankäyttöön liittyvät ristiriidat solmimalla sopimuksia alueen alkuperäisväestön eli suomalaisugrilaisten hantien, mansien ja nenetsien kanssa.

Väestölle annetaan moottorikelkkoja, perämoottoreita ja sähkögeneraattoreita korvaukseksi maankäytöstä.

Russkinin perhe kiittelee uuden tekniikan helpottaneen elämää, kun perheen haastattelun saamisen ehtona ollut öljy-yhtiö Surgurneftegazin mukana oleva edustaja kuuntelee vieressä.

Suomalais-ugrilaisten hantien määrä on ollut viime vuosikymmeninä kasvussa, mitä on vauhdittanut muun muassa alkuperäiskansoille myönnetyt etuisuudet. Venäjällä elää tällä hetkellä noin 30 000 hantia, joista suurinosa ei puhu hantinkieltä.
Suomalais-ugrilaisten hantien määrä on ollut viime vuosikymmeninä kasvussa, mitä on vauhdittanut muun muassa alkuperäiskansoille myönnetyt etuisuudet. Venäjällä elää tällä hetkellä noin 30 000 hantia.Erkka Mikkonen / Yle

Hantien ja öljy-yhtiön avoimilta kiistoilta ei ole kuitenkaan vältytty.

Tilanne on kärjistynyt hantikansan pyhinä pitämillä luonnonpaikoilla, joilta Surgutneftegaz pumppaa öljyä.

Pyhää Imlor-järveä suojelevaa hantishamaania Sergei Ketshimovia vastaan käydään parhaillaan oikeudenkäyntiä, jossa häntä syytetään öljy-yhtiön työntekijöiden tappouhkauksista.

Ketshimov on raportoinut lukuisista öljyvuodoista, jotka ympäristöjärjestö Greenpeace on myös käynyt toteamassa Imlor-järven ympäristössä.

– Öljy-yhtiöt tulevat maillemme ja pakottavat allekirjoittamaan papereita. Toiset sanovat, että kaikki kääntyy parhain päin, mutta niin ei tapahdu. Pian meidät hukutetaan öljyyn, Ketshimov kertoo hapuilevalla venäjällään Russkinskajan kylän hallintorakennuksen edessä.

Kylän johto kuitenkin vakuuttaa, että öljyä tuotetaan vastuullisesti luonnon ja alkuperäiskansojen tarpeet huomioon ottaen.

Niin ei kuitenkaan usein tapahdu.

Pohjoisen alkuperäiskansat saavat öljy-yhtiöiltä korvaukseksi maankäytöstä muun muassa moottorikelkkoja ja polttoainetta.
Pohjoisen alkuperäiskansat saavat öljy-yhtiöiltä korvaukseksi maankäytöstä muun muassa moottorikelkkoja ja polttoainetta.Erkka Mikkonen / Yle

Venäjän lainsäädäntö esimerkiksi vaatii yhtiöitä palauttamaan saastuneen ympäristön elinkelpoiseksi öljyntuotannon loputtua, mutta näin ei todellisuudessa tehdä. Saastunut luonto estää alkuperäiskansoilta porojen laiduntamisen ja muut perinteiset elinkeinot.

Useimmiten öljy-yhtiön saapuminen tarkoittaa alkuperäiskansoille vain siirtymistä nykyaikaan.

Kun sähkölinja vedetään kotikylään, menettävät vuosisatoja vanhat perinteet hetkessä merkityksensä.

Ja kun moottorikelkalla täytyy päästä eteenpäin, ei öljynpumppaus esi-isien pyhillä maillakaan enää tunnu kovin kummalliselta.

Poronhoitoa harjoittavat hantit asuvat öljy-yhtiön vartioimalla tuotantoalueella. Sivulliset pääsevät tarkastuspisteen läpi vain erityisluvalla.
Poronhoitoa harjoittavat hantit asuvat öljy-yhtiön vartioimalla tuotantoalueella. Sivulliset pääsevät tarkastuspisteen läpi vain erityisluvalla.Erkka Mikkonen / Yle