Kiinan talouskasvu laantuu – ja se on iso onnenpotku suomalaiselle muodille

Kerskakulutuksen sijaan kiinalaista keskiluokkaa kiinnostavat nyt laadukkaat, pohjoismaiset vaatemerkit. Uusi Helsinki New -hanke auttaa suomalaisia brändejä luomaan verkostoja Aasiaan.

kulttuuri
suomalaista muotia
Yle

Japanissa on jo pitkään arvostettu suomalaista designia, mutta nyt myös Koreasta ja Kiinasta on tulossa suomalaisen muodin tärkeimpiä markkina-alueita.

Yksi syy tähän on Kiinan talouskasvun laantuminen ja sen myötä tapahtuneet muutokset keskiluokan kuluttamisessa.

– Kuluttajien arvot ovat Kiinassa tulleet aiempaa lähemmäksi pohjoismaisia arvoja. Kreisikuluttamisen sijaan ihmisiä ovat alkaneet kiinnostaa vaatteiden brändit ja se, kauanko vaate kestää. Ei ostetakaan tuhatta kappaletta erilaisia vaatteita, vaan yksi hieno, sanoo Martta Louekari.

Louekari ja Miia Koski haistoivat ilmiössä markkinaraon ja perustivat uuden muodin kattohankkeen, Helsinki New:n, jonka fokus on nimenomaan Aasian markkinoissa. Tavoitteena on luoda verkostoja suomalaisten suunnittelijoiden ja aasialaisten ostajien välille.

Esimerkki verkostojen luomisesta on huomenna perjantaina alkava Helsinki New:n organisoima yhdeksänpäiväinen muotitapahtuma Helsinki New Fashion Showcase, joka tuo Helsinkiin aasialaisia muotialan toimijoita – sellaisia kuten Korean Elle ja Kiinan suurimman sosiaalisen median WeChatin muotimedia Haibao.

suomalaista muotia
Yle

– Aasiassa on käynnissä Skandinavia-buumi. Siellä on kasvava kysyntä, johon pitää vastata pian, Miia Koski sanoo.

– Kiinan lisäksi vähintään yhtä kiinnostava markkina-alue on Korea. Japanin Suomi-buumi on leviämässä sinne, Korean ilmasto on lähempänä Suomea kuin Kiinan ilmasto ja lisäksi korelaiset ovat tosi muotitietoista väkeä. Siellä pukeudutaan yksilöllisesti ja rohkeasti. Suomalainen muoti voisi vastata hyvin sikäläiseen kysyntään.

Lisää kansainvälisen markkinoinnin osaajia Suomeen

Kosken ja Louekarin mukaan Suomessa on paljon lahjakkaita suunnittelijoita, mutta muotialalta puuttuu tahoja ja henkilöitä, jotka tekisivät kansainvälistä markkinointia ja joilla olisi kansainvälisiä kontakteja. Helsinki New:n perustajien yritys Juni Communications & Productions, joka tekee Aasian vientihankkeita, on heidän tietämyksensä mukaan yksi ainoista, ellei ainoa.

Kun kansainväliseen markkinointiin ei panosteta, seuraa aivovuotoa. Esimerkiksi Aalto-yliopiston lahjakkaat nuoret suunnittelijat työllistyvät usein isoihin, ulkomaisiin muotitaloihin. Moni heistä jää sille tielleen.

– Jos meillä ei ole Suomessa muodin saralla nykyistä isompaa liiketoimintaa, suomalaisilla suunnittelijoilla ei ole mitään, mihin palata. He perustavat oman yrityksen mieluummin vaikka Ranskaan, Louekari sanoo.

– Täällä olisi paljon nykyistä enemmän kysyntää hyville myyjille. Tarvitaan niitä, jotka osaavat viedä muotia oikeille markkinoille, oikeille messuille tai oikeisiin showroomeihin, sanoo myös Antonia Hamberg, joka toimii myyntikoordinaattorina suomalaisessa Samuji-suunnittelutalossa.

suomalaista muotia
Yle

Samuji on yksi niistä suomalaisista vaatemerkeistä, jotka ovat kasvattaneet myyntiään viime aikoina nopeasti Aasian maissa.

Aasian markkinoille lähdettäessä paikalliset kontaktit ja verkostot ovat erityisen tärkeitä, sillä bisnes perustuu siellä henkilökohtaisiin suhteisiin.

– Aasiassa verkostojen kehittäminen on avainasia. Pitää myös olla läsnä siellä, missä haluaa tuotteitaan markkinoida. Jos haluaa myydä Kiinassa, pitää olla Kiinassa ja löytää sieltä oikeat kumppanit. Pienen yrityksen ei kannata yksinään lähteä räiskimään sinne sun tänne, vaan kannattaa tarkoin valita oikeat kohdealueet, kasvaa siellä ja sitten siirtyä eteenpäin, Miia Koski sanoo.

– Muotialalle tarvitaan yrityksiä, jotka kasvattavat liiketoimintaansa. Näiden yritysten olisi sitten pystyttävä palkkaamaan lisää jengiä – esimerkiksi niitä Aallosta valmistuneita suunnittelijoita, Louekari summaa.