Venäjän verkossa: Ensi-isku vai vastaisku?

Kukaan ei tunnusta uskovansa, että Venäjä hyökkäisi Suomeen, jos Suomi liittyisi Natoon. Mutta miksi Suomessa puhutaan ensi-iskusta, kun Venäjällä puhutaan vastaiskusta?

Venäjän verkossa
Suomi Venäjän mediassa.
Leena Luotio / Yle Uutisgrafiikka

Me suomalaiset emme toki ole ainoa kansa maailmassa, jota kiinnostaa se, mitä muut meistä ajattelevat. Venäjällä kansainvälisen median seurantaan on valjastettu Kremliä lähellä oleva strategisten tutkimusten laitos RISI.

Jatkuvan seurannan lisäksi tutkinnan kohteeksi otetaan myös jokin tärkeä sisä- tai ulkopolitiikan tapahtuma, jonka näkyvyyttä ja käsittelyn sävyä arvioidaan tarkemmin. Kuluneen neljän viikon aikana RISI on julkaissut kaksi tällaista selvitystä.

Sodasta palannut

Niistä ensimmäinen liittyi presidentti Vladimir Putinin niin sanottuun Suora linja -televisiolähetykseen. Uutistoimisto RIA Novostin mukaan ulkomailla tapausta käsiteltiin otsikolla ”Sodasta palannut Putin”, millä tarkoitettiin sitä, että Putin oli palannut voittajana raskaalta ”vallansäilytysretkeltä”.

Selvityksessä laskettiin myös, kuinka usein ohjelmaa käsiteltiin eri maissa. Suomi sijoittui vertailussa neljännelle sijalle 55 julkaisulla. Näin korkealla Suomi oli ensimmäistä kertaa ja meni Ison-Britannian ohi.

Toinen selvitys liittyi huhtikuussa pidettyyn Naton ja Venäjän neuvoston istuntoon. Siinä yhteydessä jokaiselle aihetta käsitelleelle maalle laskettiin erityinen agressiivisuusindeksi sen perusteella, kuinka vihamielisesti Venäjästä kirjoitettiin.

Liettua ankarana

Yhdysvalloissa Venäjää arvioitiin hyvin pidättyväisesti, kun taas Saksassa sävy oli ollut jonkun verran jyrkempää. Baltian maista ankarinta Venäjän vastaista linjaa noudatettiin Liettuassa, missä uutisointi oli sataprosenttisesti negatiivista.

Venäjän mediassa ollaan näiden ja muiden tutkimusten johdosta hyvin perillä siitä, että Venäjän informaatiovaikuttaminen saa Suomessa paljon lisää voimaa ilmiöstä, jonka Esko Aho aikanaan nimesi ”amerikkalaisvastaiseksi fundamentalismiksi”.

Suomalaiset paniikissa

Siksi Suomessa vilkkaana käytävää ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua koskevaan kirjoitteluun on tullut uusi sävy: Venäjän median mukaan Suomen yleistä mielipidettä johdetaan Yhdysvalloista. Pentagon ja CIA, suuret aseteollisuuden yritykset ja Nato – kaikki pyrkivät kylvämään Venäjän vastaista hysteriaa ja levittävät mielikuvaa Moskovan militaristisesta politiikasta.

Sen myötä suomalaiset ovat RIA Novostin mukaan joutuneet paniikin valtaan. Milloin heidän silmissään kangastelevat venäläiset sukellusveneet, milloin siellä lentelevät hävittäjät. Esimerkkinä on esiin nostettu puolustusministeri Jussi Niinistö, jonka mukaan Suomen on varauduttava siihen, että ”pienet vihreät miehet” miehittävät Ahvenanmaan.

Neljän asiantuntijan Suomen hallitukselle laatimaa Nato-selvitystä Venäjän media arvioi lyhyesti ja asiallisesti, ilman kommentteja. Kahta näkökohtaa korostettiin yhdenmukaisesti ja samoin sanoin: Nato-jäsenyys kyllä lisäisi Suomen turvallisuutta, mutta aiheuttaisi samalla syvän kriisin Suomen ja Venäjän suhteissa.

Jyrkkä ei ensi-iskulle

Muistutettiin myös, että ulkoministeri Sergei Lavrov ehti jo etukäteen varoittaa Ruotsia, että Venäjä vastaisi sotilasteknisin keinoin sen Nato-jäsenyyteen.

Sodan syttymistä tai sodalla uhkailua ei kuitenkaan Venäjälläkään pidetä todennäköisenä seurauksena Suomen tai Ruotsin liittymisestä. Hyvänä esimerkkinä oli liittoneuvoston ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan lausunto, jota radioasema Russkaja služba novostej lainasi Vappuna.

Sen mukaan Natoon liittyessään ”Suomesta tulee automaattisesti potentiaalinen kohde Venäjän vastaiskulle”, mutta vain ”siinä tapauksessa, että Nato-joukot hyökkäävät Venäjälle”.

Kukaan ei Suomessa ole nähnyt sellaista Naton suunnitelmaa eikä ole kuullut sellaisesta Naton harjoituksesta, jossa lähtökohtana olisi hyökkäys Venäjälle. Venäjä sen sijaan on jo ottanut haltuunsa rajanaapuriensa alueita ja harjoitellut ydinasein tapahtuvaa hyökkäystä ainakin Tukholmaa ja Varsovaa vastaan.

Kudrin kehiin

Viime viikkoina on käynyt yhä selvemmäksi, että Venäjän talouden romahdus on ollut arveltua jyrkempi. Edes öljyn hinnan nopea nousu ei enää palauttaisi sitä vuoden 2013 tasolle, jolloin alamäki alkoi.

Tätä ei voi kuitenkaan suoraan päätellä siitä, mitä Venäjän media taloudestaan kirjoittaa. Se täytyy päätellä siitä, että talouden uudistajana tunnettu Aleksei Kudrin on jälleen kutsuttu riviin ja että Putin on perustanut kansalliskaartin nälkämellakoiden varalle. Se voidaan päätellä myös siitä, mitä Venäjällä kirjoitetaan Suomen taloudesta.

Nettisivusto svpressa.ru julkaisi 23.4. aiheesta pitkän ja perusteellisen analyysin. Pakotteet ovat lyöneet maan polvilleen ja kansa joutuu kiristämään nälkävyötä, koska vallanpitäjät eivät kykene pysäyttämään nopeasti etenevää kriisiä.

Liikemiehet asialla

Venäjän kaupan laskun myötä 20 000 työpaikkaa on menetetty, matkailijoita on nyt 70 prosenttia aiempaa vähemmän, Itä-Suomi kumisee tyhjyyttään, kun puolet liiketoiminnasta on jouduttu sulkemaan, ja Euroopan mittakaavassa Suomi on työttömyyslukujen kärjessä.

Arvion laatimisessa oli käytetty hyväksi tunnetuksi suomalaiseksi liikemieheksi esitellyn Jon Hellevigin asiantuntemusta. Hänen mukaansa talouden katastrofi on seuraurausta itsenäisyyden uhraamisesta Natolle ja CIA:lle. Hellevigin mukaan Suomen talous tuhoutuu lopullisesti viiden vuoden aikana.

Venäjälle pakotteet ovat sen sijaan tuoneet mukanaan pelkkää hyvää. Nyt lomaillaan Karjalassa, Viipurista tulee Luoteis-Venäjän turistimekka ja kalastuselinkeino kukoistaa, kun tuonti Suomesta on loppunut.

Vielä erikoisemman havainnon on tehnyt toinen Venäjällä tunnettu suomalainen liikemies Pekka Viljakainen. Hänen mukaansa kriisi on antanut Venäjälle ihan uusia mahdollisuuksia: Esimerkiksi lihan vienti on jo suurempaa kuin asevienti!

Näin olivat asiat tänään. Miten ne ovat huomenna, siitä on hankittava tietoa muilla tavoin, sillä tämä kolumni on päätetty lopettaa muiden Ykkösaamun kolumnien tavoin ja on näin ollen lajinsa viimeinen.

Jarmo Mäkelä

Kirjoittaja on Ylen entinen ulkomaantoimittaja. Tässä juttusarjassa hän seuraa Suomea koskevaa uutisointia Venäjän tiedotusvälineissä. Aiemmat [Venäjän verkossa -sarjan jutut voit lukea täällä](http://yle.fi/uutiset/venajanverkossa/). Venäjän verkossa -jaksot julkaistaan myös radiossa Ykkösaamun kolumnina._