Kysynnän ja tarjonnan laki toimivat ihmiskaupassa: Euroopasta voi ostaa lapsia, seksiä ja puuttuvia elimiä

EU-komissio selvitti ensi kerran ihmiskauppaa. Valtaosa Euroopan kauppatavarasta on naisia ja tyttöjä. Useimmat uhreista ovat eurooppalaisia.

Ulkomaat
Bordellin ikkuna Amsterdamissa.
Bordellin ikkuna Amsterdamissa.Koen van Weel / EPA

Nälkäpalkalla maatilan töihin. Prostituoiduksi ikkunaan Amsterdamin. Kerjäämään lähikaupan kulmalle, mihin vain Eurooppaan.

Euroopan komission tuore raportti (siirryt toiseen palveluun) avaa silmät toisenlaiselle Euroopalle. Vuosina 2013 – 2014 ainakin 15 800 ihmistä eli Euroopassa ihmiskaupan uhreina. Luku voi komission mukaan olla vain jäävuoren huippu, sillä siihen on laskettu vain rekisteröidyt eli todennetut tapaukset.

– Kaksi kolmesta tapauksesta on naisten ja tyttöjen kehojen myymistä, EU:n ihmiskaupan vastainen koordinaattori Myria Vassiliadou summaa.

Kyse on enimmäkseen eurooppalaisesta bisneksestä. Täällä ihmiskaupan kauppatavarasta 65 prosenttia on EU-kansalaisia, loput useimmiten Kaukoidästä tai Afrikasta.

Naisia on uhreista 76 prosenttia, lapsia 15 prosenttia.

Kaikki eivät selvitä elinten alkuperää

Valtaosa rekisteröidyistä tapauksista liittyy seksityöhön (67%). Viidesosa ihmisistä myydään muuhun työhön, miehiä tuodaan erityisesti maataloustöihin.

Tilaston erikoisin siivu on loput 12 prosenttia.

– Ihmisiä pakotetaan kerjäläisiksi. Heitä myydään aviopuolisoiksi. Lapsia myydään. Raskaana olevia naisia kuljetetaan myymään vastasyntyneitä. Osa on huumekaupan muuleja. Ihmisiä siirretään maasta toiseen myymään elimiä mustaanpörssiin, Vassiliadou kertoo.

Ihmiset ostavat ja jotkut klinikat siirtävät elimiä selvittämättä niiden alkuperää.

Kasvava trendi EU-raportin mukaan on, että henkisesti tai fyysisesti vammaisia ihmisiä myydään, heitä kuljetetaan esimerkiksi kerjäämään.

Uhrit idästä, markkinat joka puolella

Eurooppalaiset uhrit tulevat enimmäkseen idästä: Romaniasta, Bulgariasta, Puolasta, Unkarista – mutta myös lännestä Hollannista. Markkinoita ja asiakkaita löytyy joka maasta.

– Tarkoituksena ei ole leimata yhtään maata, vaan nämä ihmiset liikkuvat yli rajojen, EU-komissaari Dimitris Avramopoulos sanoo.

EU tarttui ihmiskauppaan muutama vuosi sitten. Kauppa on kriminalisoitu, mutta sitä ei ole helppo tunnistaa, uhreja löytää ja tekijöitä saada vastuuseen. Harvat tapaukset päätyvät oikeuteen. Vain joka toisessa EU-maassa palveluiden ostaminen ihmiskaupan uhreilta on rikos.

– Jos on ostajia, on myyjiä. Kun on kysyntää, on tarjontaa, Vassiliadou sanoo.

Kymmenien miljardien rikollinen bisnes

Unioni yrittää herättää EU-maita tunnistamaan uhrit, estämään kauppaa ja auttamaa erityisesti lapsia, jotka ovat rikollisten käsissä.

Raportti on ensimmäinen, joten suoraa vertailutietoa ihmiskaupan vähenemisestä tai kasvusta ei ole.

Ihmiskaupan arvoa ei laskettu. Vassiliadoun mukaan viitettä antaa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvio, jonka mukaan Euroopassa kauppaa käytäisiin vuosittain 50 miljardin arvosta.