Työnantajan valvontakeinot aiheuttavat epätietoisuutta – Sormenjälki uusin keino valvoa työntekijää

Työelämä on muutoksen edessä työntekijän yksityissuojan suhteen. Muun muassa sormenjälkitunnistaminen tulee yleistymään kulunvalvonnassa.

tekniikka
Sormenjälki.
Arja Lento / Yle

Tutkija Juhani Korja muotoilee, että työntekijällä on alisteisesta asemastaan huolimatta oikeus yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan. Tämä pätee työpaikalla valvonnan suhteen.

– Se toteutuu tämän päivän Suomessa melko hyvin, mutta kyllä meilläkin on pieniä ongelmia. Lähinnä epätietoisuuden suhteen.

Epätietoisuus johtuu Korjan mukaan siitä, että työntekijät eivät ole perillä omista oikeuksistaan.

– Se antaa työnantajalle hieman enemmän mahdollisuuksia toteuttaa valvontaa ja aina työnantajakaan ei ole perillä lainsäädännön asettamista oikeuksista. Että mitä saa tehdä ja mitä ei.

Suomessa on voimassa laki yksityisyyden suojasta työelämässä, jossa on säädökset muun muassa kameravalvonnan suorittamisesta työpaikalla.

– Se on kuitenkin abstraktia, se tehdään yleisluontoisilla säännöksillä, periaatepohjalta. Niitä tarkennetaan käytännössä ja tapauskohtaisesti.

– Niissä voi tapahtua hyvinkin karkeita rikkomuksia. Ongelmana ovat eriävät tulkinnat, työnantaja tulkitsee asiat eri tavalla kuin työntekijä, sanoo Korja.

"Mitään omia virityksiä ei ole mahdollista tehdä"

Työntekijän valvontaa noudatetaan Kainuussa, Osuuskauppa Maakunnan henkilöstöpäällikkö Piia Nevanperän mukaan niin kuin laki sanoo.

– Olemme tutustuneet hyvin tarkasti lakiin ja mitään omia virityksiä ei ole mahdollista tehdä. Suoranaista työntekijään kohdistuvaa valvontaa ei ole.

"Suoranaista työntekijään kohdistuvaa valvontaa ei ole"

Piia Nevanperä

– Meillä on poislähtötarkastukset, joista on sovittu työntekijöiden edustajien kanssa. Eli työntekijä voidaan töistä lähtiessä pyytää tarkastukseen, jonka tekee ulkopuolinen toimija, jossa tarkastetaan, että onko hänellä mukanaan jotain maksamatonta tuotetta.

Kaikki 450 Osuuskauppa Maakunnan työntekijää ovat tietoisia valvomisesta. Työntekijöitä ei valvota esimerkiksi kameroiden avulla.

– Ne ovat tarkoitettu henkilöstön, asiakkaiden ja omaisuuden turvaamiseen, sanoo Nevanperä.

Suomessa tilanne on vielä hyvä

Juhani Korja on tehnyt väitöskirjan aiheesta "Biometrinen tunnistaminen ja henkilötietojen suoja". Korja kertoo, että työntekijän valvominen on mennyt esimerkiksi Yhdysvalloissa hyvin pitkälle.

– Työnantajat voivat vaatia työntekijältä esimerkiksi Facebook-tunnuksia työnsaamisen edellytyksenä.

Mitä enemmän valvontaa tehdään, sitä enemmän työntekijä kokee ettei häneen luoteta.

Juhani Korja

– Sallivampi lainsäädäntö mahdollistaa tällaisia tilanteita. Mitä enemmän valvontaa tehdään, sitä enemmän työntekijä kokee ettei häneen luoteta. Se on valvonnan kääntöpuoli.

Korja antaa esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan tarpeellisen valvonnan, josta työntekijällä on eri käsitys kuin työnantajalla. Lähtökohtana pitäisi olla, että yksityisyyden suojaan puututaan mahdollisimman vähän.

– Suomessa tilanne on vielä hyvä, ei ole karkeita oikeudenloukkauksia. Niitäkin toki ollut tullut esille, jotka nekin johtuvat epätietoisuudesta.

Sormenjälkitunnistaminen yleistyy kulunvalvonnassa

Tutkija Juhani Korja enteilee, että Suomessa työntekijän valvonnan suhteen ollaan liukumassa kohti sitä, että työtekijää valvotaan eri muodoin.

Se ei välttämättä ole huono asia, kun se toteutetaan oikein

Juhani Korja

– Biometrinen valvonta tulee yleistymään meillä. Puhutaan yksilön fyysisiin tai käyttäytymispiirteisiin perustuvasta automaattisesta tunnistamisesta. Suurin käyttösovellus, sormenjälkitunnistaminen, on yleistymässä esimerkiksi kulunvalvonnassa.

– Meillä Suomessa aihe on ajankohtainen, mutta meillä on valitettavan vähän keskustelua, mitä vaikutusta tällä on. Biometrinen valvonta ei välttämättä ole huono asia, kun se toteutetaan oikein, summaa Korja.