Kartanontyttärestä kasvoi äpärälasten auttaja – Alva Forsiuksen sydän sykki yhteiskunnan hylkiöille

Sata vuotta sitten naimaton äiti oli yhteiskunnan alinta kastia, joka pahimmillaan joutui jopa salaamaan lapsensa. Tähän surkeuteen tarttui kartanontytär Alva Forsius.

Kotimaa
Puutalon edessä on äiti-lapsi-veistos.
Alva Forsius sai tiistaina Porvooseen muistomerkin.Robin Halttunen / Yle

Kartanontytär Alva Forsius oli pitkään unohdettu suomalainen suurnainen. Mutta ei enää, sillä tiistaina hän sai Porvooseen muistomerkin ansioistaan äiti-lapsi-kodin perustamisessa.

Alva Forsius Pelastusarmeijan asussa
Alva Forsius oli Pelastusarmeijan perustajia Suomessa.Pelastusarmeijan museo

Kätilöksi kouluttautunut Alva Forsius perusti ensin Porvooseen synnytyssairaalan. Punainen puurakennus toimii tätä nykyä retkeilymajana.

Synnytyssairaalassa Alva Forsius näki muiden hylkäämien yksinäisten äitien ahdingon. Syntyi ajatus äiti-lapsi-kodista. Siihen saatiin hirret muiden vastasyntyneiden vauvojen vanhemmilta. Poikalapsesta tuotiin työmaalle kaksi hirttä, tyttölapsesta riitti yksi.

– Ensimmäinen tukikoti naimattomille äideille ja heidän lapsilleen oli vähän aiemmin perustettu Helsinkiin, ja Porvoon koti tuli melkein heti perään. Tarve oli suuri, muistuttaa Porvoon museon johtaja Merja Herranen.

Naisen asema ei ollut kaksinen sata vuotta sitten. Ja vielä surkeampi se oli, kun nainen oli naimaton ja raskaana. Äpärälapsen isä pääsi vastuustaan kuin koira veräjästä, mutta nainen muuttui hylkiöksi.

– Naisen osa oli kova. Perhe hylkäsi, suku hylkäsi ja koko yhteiskunta hylkäsi. Puhuttiin äpärälapsista tai lehtolapsista, kuvaa Herranen.

Yksinäisen raskauden seuraukset olivat rajuja. Naiset syöksyivät koskeen tai tekivät kotikonstein abortteja. Syntyneitä lapsia piiloteltiin. Leima oli lyöty naiseen ja myös lapseen.

Ajat ovat muuttuneet sadan vuoden takaisista. Niinpä nykyisin noin 40 prosenttia lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella.

.

Lapsia kehdossa äiti-lapsi-kodissa Porvoossa
Solhemissa turvaa saivat naimattomat äidit ja heidän lapsensa.Pelastusarmeijan museo

Vuonna 1914 avattiin siis Solhem, Pelastusarmeijan ylläpitämä turvapaikka yksinäisille äideille ja heidän lapsilleen. Siellä äidit ja vauvat olivat puoli vuotta synnytyksen jälkeen. Lisäksi heidän pärjäämistään seurattiin kolmen seuraavan vuoden ajan.

Naisille opetettiin käytännön taitoja, ompelemista ja käsitöitä. Niistä toivottiin olevan heille hyötyä elannon hankkimisessa.

– Alva Forsius oli poikkeuksellisen radikaali ihminen, jolla oli hyvin vahva tunne sosiaalisesta vastuusta, kuvaa Herranen.

Forsius oli uskonnollinen ihminen ja mukana tuomassa Pelastusarmeijaa Suomeen.

Sata vuotta vanha keltainen puutalo
Entisessä äiti-lapsi-kodissa toimii yksi Pelastusarmeijan kolmesta päiväkodista.Outi Pukkila / Yle

Vuonna 1957 Porvoon äiti-lapsi-kodin tilalle perustettiin päiväkoti, joka toimii yhä. Se on yksi Pelastusarmeijan kolmesta jäljelle jääneestä tarhasta Kaksi muuta ovat Kotkassa ja Porissa.

– Me vaalimme kristillisiä arvoja. Meillä on oma pyhäkoulu ja esimerkiksi siunaamme ruoan, selvittää päiväkodin johtaja Heli Böök.

Solhemin päiväkoti on ollut alusta lähtien kaksikielinen. Siellä toimii kaksi ruotsinkielisten ja yksi suomenkielisten lasten ryhmä.

– Toivottavasti saamme jatkaa toimintaamme. Lahdessa Pelastusarmeijan päiväkoti lopettaa toukokuun lopussa, toteaa Böök.

Naisella kädessään kopio vanhasta lehtileikkeestä
Päiväkoti Solhemin johtaja Heli Böök ja arkiston aarteitaOuti Pukkila / Yle