Suomen suurpadot vaativat säännöllistä tarkkailua – vesi, jää ja aika syövät vanhoja betonirakenteita

Suomen suurimmat padot on pääosin rakennettu 1950- ja 60-luvulla. Niistä pidetään hyvää huolta, koska ne ovat yhtiöille tärkeitä. Suurissa peruskorjauksissa laitosten tehokkuutta nostetaan ja patoturvallisuutta parannetaan.

Kotimaa
Pyhäkosken juoksutusta10.8.2012
Yle / Timo Nykyri

Betonia kuluttavia tekijöitä ovat muun muassa vesi, suola, jäätyminen ja sulaminen. Suomen oloissa vesi ja jäätyminen kuulostavat pahalta betonipatojen kannalta.

Betonirakenteiden kestävyyteen erikostunut dosentti Jukka Lahdensivu Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo, että betoni joutuu patorakenteissa koville.

– Kyllä ne ovat haastavimpia rakenteita yhdessä siltojen ja merirakenteiden kanssa.

Teräsbetonirakenne on rakennushistoriallisesti tarkasteltuna varsin nuori ratkaisu, noin 100 vuotta. Suomen isot voimalapadot on rakennettu pääosin 1950- ja 60-luvulla, joten vanhimmilla on ikää jo pitkästi yli 60 vuotta.

– Se on pitkä aika betonille, kun rakenteet vielä jäätyvät ja sulavat toistuvasti, arvioi betonirakenteiden asiantuntija Jukka Lahdensivu.

Imatralla korjataan Suomen vanhinta suurpatoa

Padot ovat yhtiöille tärkeitä tuloksen tekijöitä, joten niistä pidetään hyvää huolta.

Kari Pehkonen

Suomen suurista voimalapadoista vanhin sijaitsee Imatralla. 1920-luvulla rakennetulla padolla on käynnissä monivuotinen peruskorjausurakka, jossa tehdään vaativia betonitöitä.

Poikkeuksellisen suuressa urakassa kunnostetaan muun muassa betonipatoa yli kilometrin matkalta kivirakenteineen.

Fortumin omistama Imatran vesivoimalaitos on tehoiltaan Suomen suurin. Yhtiön mukaan peruskorjauksella pystytään jatkamaan vuonna 1929 valmistuneen padon käyttöikää useilla kymmenillä vuosilla. Lisäksi turvallisuus ja luotettavuus paranevat.

Jatkuva tarkkailu tarpeen vanhoissa betonirakenteissa

Pelkän iän perusteella betonirakenteen toimivuutta ei voi arvioida.

Yhtiöt hoitavat valvonnan ja tarkkailun sovitun ohjelman mukaisesti.

Kari Pehkonen

– Betonin kestävyyteen vaikuttavat monet eri tekijät ja olosuhteet. Lujuus- ja ikälaskelmia voi tehdä, mutta oikea käyttöikä ja kestävyys selviävät vasta jatkuvalla tarkkailulla.

Pääosin sodan jälkeen rakennetut Suomen suurpadot eivät vielä ole eläkeiässään, mutta korjaus- ja kunnostustyöt ovat tarpeen, arvioi Tampereen teknillisen yliopiston dosentti Jukka Lahdensivu.

– Jos patoja vertaa siltoihin, niin siellä on ollut jo pitkään korjaustarvetta ja samansuuntainen kehitys on edessä myös patorakenteissa. Luonnollisesti kunnostus- ja korjaustarpeeseen vaikuttaa se, miten padoista on pidetty huolta ja tietääkseni Suomessa se puoli on kunnossa.

"Padoista pidetään hyvää huolta"

Patoturvallisuuden valvonta ja kehittämistehtävät on keskitetty Kainuun Ely-keskukseen.

Oikea käyttöikä ja kestävyys selviävät jatkuvalla tarkkailulla.

Jukka Lahdensivu

Viranomainen osallistuu patojen kuntotarkastuksiin vähintään viiden vuoden välein, eli voimalaitosyhtiöillä on iso vastuu vuotuisesta valvonnasta, kertoo yksikönpäällikkö Kari pehkonen Kainuun Elystä.

– Yhtiöt hoitavat valvonnan ja tarkkailun sovitun ohjelman mukaisesti vuosittain ja poikkeuksellisten sääolojen jälkeen.

Kohta 20 vuotta patoasioiden kanssa tekemisisssä olleen Kari Pehkosen mukaan Suomen padot ovat ikäänsä nähden hyvässä kunnossa.

– Padot ovat yhtiöille tärkeitä tuloksen tekijöitä, joten kyllä niistä pidetään hyvää huolta.

Esimerkiksi Fortum kertoo käyttävänsä vuosittain 100 miljoonaa euroa Suomen ja Ruotsin vesivoimaloiden peruskorjauksiin.