Onko perinteinen keskiolut enää myynnissä vuonna 2020?

Muutaman vuoden kuluttua perinteinen keskiolut voi olla jo historiaa. Ravintola-alalla pohditaan onko ravintoloissa tilaa kahdelle liki samanvahvuiselle oluelle, kun noin 5 % vahvuisen oluen asema jatkossa vahvistuu. Alkoholilain uudistumisen myötä myös miedommat oluet saattavat yllättäen nousta kukoistukseen.

Kotimaa
Kuvassa oluttölkkejä.
Joona Korpi / Yle

Alkoholipolitiikka muuttuu, ja jatkossa vahvoja oluita saa myydä niin ruokakaupoissa kuin kaikissa ravintoloissakin. Tämä saattaa saada perinteisen keskioluen ystävät vaihtamaan tuotetta. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi arvelee, että ajan myötä keskiolut katoaa käsitteenä ja tuotteena.

– Kun prosenttiraja katoaa, kyllä se johonkin vaikuttaa. Veroraja on ollut ratkaiseva, ja kun tätä veroluokkaa ei enää ole, oluttakaan ei enää ole syytä kutsua keskiolueksi.

Alan järjestössä uskotaan, että liika samankaltaisuus poistaa jonkin ajan kuluttua toisen tuotteen valikoimista. Suunnilleen 5 % vahvuisen oluen rinnalle tulee jotain aivan muuta.

– Miksi ravintola ottaisi kaksi hanaa vaalealle oluelle, joiden vahvuusero on puoli prosenttia. Tulee olemaan yksi hana, jossa on 5 % vahvuista olutta. Muut hanat ovat siksi, että asiakas saa vaihtelua, tummempaa tai erikoisempaa, tähdentää Aittoniemi.

Miedommalle oluelle lisää kysyntää?

Aittoniemi visioi, että anniskeluravintoloihin tulee tarjolle toinen perusolut, joka on joko miedompaa tai jotain erikoisempaa.

– Pidän mahdollisena, että se joka haluaa miedompaa, haluaa ehkä selkeästi miedompaa. Eron pitäisi kuitenkin olla prosentti tai enemmän. Maailmalla on tarjolla olutta 3 % vahvuudella. Veikkaukseni on, että osa asiakkaista siirtyy neloseen, mutta osa miedompiin.

Mietojen oluiden suosiota voisi lisätä illanviettojen sopiminen paremmin arjen keskelle. Toisaalta vahvojen oluttuotteiden myyntiä suitsii hinta. Vahvemman oluen verot ovat kovemmat ja siksi myös sen hinta on korkeampi.

Ravintola-ala seuraa tarkasti kuluttajien valintoja. Myydään sitä, mikä kannattaa.

– Ravintola-ala seuraa tarkasti kuluttajien valintoja. Myydään sitä, mikä kannattaa.

Ravintoloiden on hinnoittelussaan myös huomioitava hintakilpailu alkoholinmyyntiä harjoittavien ruokakauppojen kanssa. Aittoniemi näkee, että olut on ollut kaupalle viime vuosina selkein sisäänvetotuote. Aittoniemi ei ole kovin huolissaan hintakilpailusta.

– Vahvemmassa oluessa pätee sama logiikka myös siellä. Kaupoissakin on verojen takia otettava siitä kovempaa hintaa, toteaa Aittoniemi.

Keskioluen kohtalo kuluttajien käsissä

Pitkällä tähtäimellä kulutustottumusten muutos voi johtaa tuotantomäärien muutokseen, joka hivuttaa keskioluen marginaaliin ja pois panimoiden tuotannosta. Muutos ei tule tapahtumaan hetkessä, mutta Aittoniemi pohtii onko 4,5 % vahvuinen olut esimerkiksi jo kolmessa vuodessa historiaa.

Miksi tehtäisiin samasta tuotteesta hieman eri vahvuutta. Mitä lisäarvoa siinä olisi?

– Miksi edes tehtäisiin samasta tuotteesta hieman eri vahvuutta. Mitä lisäarvoa siinä olisi? Olisiko keskioluen valmistaminen panimoille enää liiketaloudellisesti järkevää, kysyy Aittoniemi.

Panimoliitossa ei vielä ole asiaa pohdittu näin pitkälle.

– Kukaan ei tiedä miten tässä käy. Kaikki on ihan mahdollista. Yritykset tekevät sitä mitä kuluttajat haluavat ja ostavat, toteaa viestintäpäällikkö Outi Heikkinen Panimoliitosta.

Myös Heikkinen uskoo myyntihinnan vaikuttavan keskioluen tulevaisuuteen: Suomen lineaarinen olutverotus merkitsee, että nelosoluella on kovempi vero kuin kolmosoluella. Siten keskiolut olisi edullisempi tuote, mikä puoltaa sen säilymistä markkinoilla.

Heikkinen arvelee myös, että muutoksen myötä prosenteista keskustelu vähenee. Sen sijaan aletaan keskustella enemmän erilaisista oluttyypeistä ja valikoimasta.

– Juuri nyt alkoholiton olut on ollut nousussa. Buumi on tullut meille Euroopasta, kertoo Heikkinen.

Heikkinen muistuttaa, että keskioluella on vakiintunut suosio. Panimoliitto teetti Taloustutkimuksella helmikuussa tutkimuksen, jossa selvitettiin mitä kansa haluaisi ostaa ruokakaupasta, jos nelosoluttakin olisi sieltä saatavilla. Tutkimuksen vastaajajoukkona oli yli tuhat suomalaista.

Kun vastaajilta kysyttiin kumpaa kaupasta ostaisit, kolmosta vai nelosta, lähes kuusi vastaajaa kymmenestä kertoo ostavansa siitäkin huolimatta kolmosolutta. Joka neljäs ostaisi nelosolutta. 4 prosenttia vastaajista ei ostaisi kumpaakaan. Joka kymmenes ei ottanut asiaan kantaa.