"En ole kokenut missään vastaavaa": Työmiehet kännäsivät ja vetivät köniin – nyt sivarikin käy

Ministeri Jari Lindström, näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius ja tehtaan pääluottamusmies Jorma Timonen kertovat, mitä jäi käteen nuoruudesta Kuusankoskella, paikkakunnalla, joka eli lähes yksipuolisesti metsäteollisuudesta.

Kotimaa
Jorma Timonen katsoo kameran ohi Kymintehdas takanaan.
Pääluottamusmies Jorma Timonen Koskelan rannassa Kymintehdasta vastapäätä.Ville Pisto / Yle

*KOUVOLA *Nämä maisemat sellutehtaan pääluottamusmies Jorma Timonen tietää paremmin kuin omat taskunsa. Hän varttui Kuusankoskella Kymin paperitehdasta vastapäätä lähellä Kymijoen rantaa.

– Sain turpaan ja joskus annoinkin. Viina kuului kuin osana lasten kasvatukseen, toteaa Jorma Timonen nuoruutensa ympäristöstä.

Tehdas elätti myös Timosen isän ja isoisän. Nyt poika on siellä kesätöissä. Vaikka paperi- ja sellutehdas on säilynyt, on Kuusankoski muuttunut.

– Nyt tästä on tullut enemmänkin sekapyykkialue. Aiemmin kuusaalaisuus oli toisistaan huolta pitämistä. Samalla se oli turhautuneisuutta. Ennen oli tiukat luokkajaot.

Nyt tästä on tullut enemmänkin sekapyykkialue. Aiemmin kuusaalaisuus oli toisistaan huolta pitämistä.

pääluottamusmies Jorma Timonen

Turhautuneisuus saattoi ajoittain puhjeta väkivallaksi. Erityisesti läheisen kauppa- ja hallintokeskus Kouvolan asukkaat olivat kuusankoskelaisten tähtäimessä. Nyt nyrkit on laskettu. Oman pojan siviilipalveluksenkin pääluottamusmies hyväksyy ylpeänä.

– Poika on sanonut juoksevansa pois, jos tulee kähinä. Ja minä kunnioitan sitä! Hän on niin paljon fiksumpi ajatuksissaan kuin minä. Ei siis muuten, tarkentaa Timonen.

"Siellä oli ihmeellinen omanarvontunto"

Näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius kävi koulunsa Kouvolassa ja Voikkaalla, mutta pääosin Kuusankoskella. Hän haluaa korostaa näkemyksensä omakohtaisuutta.

– Olin pelokas. Koin, että siellä turpaanvetämisen kynnys oli matala. Nyt kun ikää on tullut ja olen nähnyt muunlaisia ympäristöjä, niin en ole kokenut missään vastaavaa.

Kuusankoski oli tehtaan työläisten paikkakunta. Elinkeinorakenteltaan se erosi täysin muista lähialueista.

Pirkka-Pekka Petelius
Näyttelijä Pirkka-Pekka PeteliusYle

– Siellä oli joku, jos ei alemmuuden tunne, niin ihmeellinen omanarvontunne. Sen seutukunnan ihmisissä on omanarvontuntoa, joka on osin täysin katteetonta. Sellaista ehdottomuutta ei löydä mistään.

Petelius arvioi, että sama ehdottomuus näkyy seudun mustavalkoisessa ja karkeassa huumorissa.

– Siellä nauretaan, että mitä sumeilematonta voi tehdä ja nähdä. En voi mitenkään kuvitella omaa minuutta ilman sitä kulmikkuutta.

Näyttelijän tuotannossa keskeisiä ovat hahmot kuten Rampe ja Herra 47.

– Niissä on yksi yhteinen nimittäjä. Ne ovat surkeita olosuhteiltaan. Mutta ne ei kärsi, niissä ei ole ahdistusta. Ne on siinä mielessä suvereeneja. Olisinko tehnyt tuollaisia hahmoja, jos olisin kasvanut Tampereella?

Musta huumori auttoi

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) on asunut lähes koko elämänsä Kuusankoskella. Hän ryhtyi politiikkaan saatuaan lopputilin paperitehtaasta.

Huumorilla pääsi vaikeimpien hetkien yli. Se rupeaa naurattamaan, kun säälii itseään oikein kovasti.

oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Lindström sanoo, että musta huumori auttoi vaikeimpien hetkien yli irtisanomisen jälkeen.

– Siinä mentiin itsesäälistä ylitiöpositiivisuuteen ja kaikki siltä väliltä. Huumorilla pääsi vaikeimpien hetkien yli. Se rupeaa naurattamaan, kun säälii itseään oikein kovasti.

Entinen paperimies ei pidä kuusankoskelaisia välttämättä kaikkein helpointen lähestyttävimpinä ihmisinä.

– Ne ovat ihmisiä jotka ei ihan heti ota avosylin sinua vastaan, mutta sitten kun ottavat niin ottavat täysillä. Täällä ei tykätä siitä, että esitetään parempaa kuin on.