Lapin lukiot luottavat sähköisten kirjoitusten onnistuvan syksyllä

Lapin lukioissa valmius syksyllä järjestettäviin sähköisiin ylioppilaskokeisiin on suhteellisen hyvä. Kyselymme paljastaa, että vain alle puolessa maakunnan lukioista on ollut huhtikuun kirjoitusharjoituksissa teknisiä pulmia. Nekin olivat pääosin olleet lyhytaikaisia tai helposti ratkaistavissa.

ylioppilaskirjoitukset
Lyseonpuisto
Lyseonpuiston lukio Ruokasenkadulla Rovaniemellä. Arkistokuva.Miikka Miinala / Yle

Ensi syksynä järjestetään ensimmäistä kertaa kolmessa oppiaineessa sähköinen ylioppilaskoe. Kyseessä ovat saksan, maantiedon ja filosofian kokeet. Suomen lukioissa pidettiin huhtikuun alussa harjoitus, jossa tämä uusi koetilanne käytiin jo ennalta läpi.

Yle kysyi Lapin lukioista, ilmenikö harjoituksen aikana ongelmia kokeiden toteutuksessa. Kysely lähetettiin sähköpostilla kahteenkymmeneenkolmeen lukioon. Vastauksen sähköpostikyselyyn saimme seitsemästätoista maakunnan lukiosta.

Alle puolet näistä, seitsemän lukiota, oli havainnut joitain ongelmia harjoituskirjoituksissa tai niiden jälkeen. Pulmat kuitenkin ratkesivat melko nopeasti, eivätkä estäneet kirjoitusten toteuttamista saati vastausten korjaamista tai lähettämistä.

Kuittausta ei tullutkaan ja yhteys katkesi

Pellon ja Muonion lukioista kerrotaan, että häiriöitä oli tietojen lähettämisessä ylioppilastutkintolautakunnalle.

– Lukio sai halutessaan päättää, korjaako tehtävät vai ei: Meidän opettajista muutama sitten korjasi ylioppilaskokeet. Rehtori lähettää ne vastaukset ylioppilastutkintolautakuntaan. Siinä oli sellainen vika, ettei se (järjestelmä) kuitannut vastauksia lähetetyksi. Minä soitin sitten lautakuntaan, tulivatko vastaukset sinne. Paljastui, että minä olin useamman kerran vastaukset lähettänyt, Pellon peruskoulun ja lukion rehtori Tarja Konola-Jokinen kertoo.

Ivalon ja Ranuan lukioissa taas ongelmia havaittiin kokeiden tarkastusvaiheessa.

Ranualla yksi kone menetti myös kokeen aikana yhteyden palvelimeen hetkellisesti. Rovaniemen lyseonpuiston lukiossa huomattiin ongelmia ohjelmien käytössä, kuten Kemin lyseon lukiossakin.

– Huono puoli oli se, että saksan kokeessa piti ensin tehdä kuuntelu, jonka jälkeen tuli kirjautua ulos järjestelmästä ja tehdä uudestaan usb-käynnitys ja alkaa tekemään kirjallista koetta. Tähän on kuitenkin tulossa muutos, sanoo vararehtori Pekka Mäkelä Kemin lyseon lukiosta.

Kokeissa käytettävät usb-tikut paitsi “resetoivat” kokelaan koneen myös sisältävät kokeen tehtävät.

Riittävätkö oppilaiden valmiudet?

Laitteiden käyttöön tai toimintaan liittyviä pulmia oli Simossa.

– Kaikki kokelaiden muistitikut eivät toimineet ja tietokoneen käynnistämiseksi tikkua piti vaihtaa. Opettajat eivät olleet testanneet kuulokkeiden toimivuutta ennen koetta. Koetilanteessa todettiin, että ne eivät toimineet niin kuin piti, Simon lukion rehtori Sari Hekkanen-Olervo kertoo.

Muutamassa Lapin lukiossa pohditaan sitä, ovatko oppilaiden tekniset tietotaidot tällä hetkellä riittäviä sähköisiä kirjoituksia varten. Kurssikokeitahan useimmissa lukioissa on jo sähköisesti tehty.

Kaikkiaan kyselyyn vastanneet Lapin lukiot suhtautuvat luottavaisesti ensi syksyn tositilanteeseen, tosin pientä jännitystäkin on ilmassa.

Saksan kokeessa suurin muutos

Ylioppilastutkintolautakunta on kerännyt kokemuksia muun muassa lomakkeella harjoituskokeen ajalta.

– Valtakunnallisesti lukioilta otetaan koko ajan palautetta esimerkiksi siitä abitti-järjestelmästä, joka mahdollistaa lukiossa sähköisten kirjoitusten kokeilut, kertoo Pellosta Tarja Konola-Jokinen.

Lukioita ohjeistettiin myös katastrofiharjoituksen järjestämiseen aiemmin kevättalvella. Siinä kokeiltiin erilaisia virhetilanteita. Tarja Konola-Jokisen mukaan kouluja valmennetaan ja tukea saa myös varsinaisten kirjoitusten aikaan.

Suomessa ylioppilaskirjoitukset muuttuvat kokonaan sähköiseksi vaiheittain kevääseen 2019 mennessä. Viimeisenä sähköiseksi muuttuu matematiikan ylioppilaskoe.

Tässä vaiheessa suurin muutos on koettu saksan kielikokeessa, jossa ei ole kuullun ymmärtämistä enää erikseen, kuten aiempina vuosina. Kuullun ymmärtäminen ja teoriakoe järjestetään peräjälkeen, kertoo Pellon lukion rehtori Tarja Konola-Jokinen.