Muistisairaskin saa päiväkahvin posliinikupista – perhehoito halutaan vaihtoehdoksi yhä useammalle vanhukselle

Hallitus haluaa kymmenkertaistaa ikäihmisten perhehoidon vuoteen 2020 mennessä. Pitkä- tai lyhytaikaisessa perhehoidossa on nyt noin 700 vanhusta.

Keittiönpöydän ääreen sopii perhehoitajina toimivilla Leinoilla tarvittaessa isompikin sakki. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Äänekosken Hietamalla on Leinon perheen vaaleanpunainen talo. Sisällä kaikki hohtaa kiiltävän valkoisena, vanha ja uusi sulassa sovussa. Päiväkahvilla kilisevät posliiniastiat.

Kahden aikuisen ja kolmen vielä kotona asuvan teini-ikäisen nuoren perheessä eletään tavallista arkea – sitä tosin värittää aina kahden viikon välein perhehoitajuus. Neljä eri asteista muistisairautta sairastavaa ikäihmistä asuu Leinojen alakerran kamareissa kaksi viikkoa kerrallaan ja osallistuu arkeen voimiensa mukaan.

Puolitoista vuotta perhehoitajana toimineelle **Kristiina Leinolle **perhehoitajuus omassa kodissa tuntui lähihoitajan keikkatöiden jälkeen luontevalta uravalinnalta. Perhe piti puhua mukaan, mutta se kävi lopulta odotettua helpommin. Perhehoitovalmennukseen lähti myös puoliso Sami.

Leinoilla hoidettavat ovat tuttavallisesti "lomalaisia".

– Me ollaan samassa veneessä kaikki, vanhoja, mutta toimeen tullaan. Tämä on siitä ihana paikka, että aina on elävää elämää ympärillä, sanoo Veikko****Liimatainen kahvikupin ääressä.

Hyvinvointia ja mielen virkistystä

Jatkossa yhä useampaa ikäihmistä saatetaan hoitaa kodinomaisissa oloissa. Hallituksen kärkihankkeessa numero 4 tavoitellaan paitsi iäkkäiden kotihoidon uudistamista myös uusien toimintamallien synnyttämistä omais- ja perhehoidon palveluihin. Sosiaali- ja terveysministeriössä tavoitteena on kymmenkertaistaa pitkäaikaisen perhehoidon paikkamäärät vuoteen 2020 mennessä.

Nykyisellään pitkäaikaisessa perhehoidossa, eli hoitajan kotona pysyvästi asumassa on Perhehoitoliiton mukaan parisen sataa ihmistä.

– Mikäli kunnilla ja alueilla on riittävät resurssit ja riittävästi tukea tarjolla perhehoitajille, ministeriön tavoite on realistinen. Hätäillen tai mutkia oikoen tätä ei kannata yrittää viedä läpi, sanoo kehittämispäällikkö Maria****Kuukkanen Perhehoitoliitosta.

Vielä nyt yleisempää vanhuspuolella on Leinojenkin perheen tarjoama lyhytaikainen perhehoito, sen piirissä on koko maassa noin 500 ikäihmistä. Tyypillisesti lyhytaikainen perhehoito paikkaa esimerkiksi omaishoitajan vapaita.

Veikko Liimatainen ja Kristiina Leino tutkivat, kuinka kesäkukat kasvavat lasitetulla verannalla. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Lähivuosien tavoitteena (siirryt toiseen palveluun)on, että omais- ja perhehoitoon luodaan alueelliset keskukset, joiden kautta hoituisi esimerkiksi uusien perhehoitajien rekrytointi. Keski-Suomessa on reilun vuoden ajan viety läpi pilottihanketta, jossa muun muassa perhehoitajien palkkiot ja kulukorvaukset on linjattu yhteiselle tasolle. Maakunnallinen malli on valmis myös Varsinais-Suomessa, ja viritteillä Pirkanmaalla.

– Kokemukset perhehoidosta ovat rohkaisevia. Se tuottaa ikäihmiselle hyvinvointia, nostaa mielialaa ja vähintäänkin pitää yllä toimintakykyä, jopa lisää sitä, Kuukkanen summaa.

Porkkanakakkua ja posliinikuppeja

Halvempaakin perhehoito on – Perhehoitoliitto arvioi kuntien keräämiin tietohin perustuen, että palveluasumiseen verrattuna vuositasolla voisi säästyä hoidettavaa kohden jopa 12 000 euroa. Vertailu on kuitenkin hankalaa, sillä aivan vastaavaa palvelumuotoa ei ole.

Perhehoito tuottaa ikäihmiselle hyvinvointia, nostaa mielialaa ja pitää yllä toimintakykyä.

Maria Kuukkanen

Toki kodinomaiseen hoivaan liittyy myös asioita, joita on vaikea mitata rahassa – sen huomaa vieras Leinoilla päiväkahvipöydässä viimeistään, kun pöytään katetaan talon väen yhdessä leipomaa porkkanakakkua. Jos yhtenä päivänä on leivottu, toisena ohjelmassa saattaa olla pihan haravointia tai keväkukkien istutusta.

– Ihan jos ajattelee omia läheisiä, tai itseäkin, niin kyllä mieluummin valitsisin tällaisen hoitomuodon. Tässä on mahdollisuus ottaa yksilö tarpeineen eri lailla huomioon, Kristiina Leino pohtii.

Korvaukseen tulossa korotus

Tuntipalkkaa perhehoitajan ei Leinon mukaan auta laskea, korvaus on hänen mukaansa kuitenkin kohtuullinen. Perhehoitaja saa kuukausi- tai päiväkohtaista palkkiota, joka riippuu hoidettavan vaativuudesta, lisäksi maksetaan kulukorvausta.

Eduskuntakäsittelyyn loppukuusta tulevassa lakiesityksessä pitkäaikaisen perhehoidon palkkio hoidettavasta olisi nousemassa 80 eurolla, vähintään 775 euroon kuukaudessa. Perhehoitajuuden houkuttelevuutta halutaan lakiehdotuksella lisätä myös tarjoamalla kokoaikaisille perhehoitajille oikeus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen kahden vuoden välein. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan jo heinäkuun alusta.

Perhehoitajuus näkyy ja kuuluu koko perheen arjessa. Sami Leino (vas.) työskentelee päätoimisesti omassa rakennusliikkeessään, mutta myös hän on käynyt perhehoitovalmennuksen. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Mikään autuaaksi tekevä ratkaisu ei perhehoitokaan ole. Kaikki suomalaisvanhukset tuskin tulevaisuudessakaan viettävät vanhuuttaan kodinomaisessa hoidossa, sillä perhehoitoon ei voida ohjata samoin kriteerein kuin laitospuolen palveluihin.

– Öiden tulee sujua ilman säännöllistä apua ja ikäihmisen liikkumisen onnistua yhden ihmisen tuella. Aika paljon on painetta siihen, että perheisiin sijoitettaisiin ikäihmisiä, joille perhehoito ei ole hoivan tarpeen vuoksi enää ensisijainen vaihtoehto, Maria Kuukkanen luonnehtii.

Ihannetapauksessa perhehoito siirtää ikäihmisen siirtymää laitospuolen palveluihin. Tai oikeastaan – ihannetapauksessa perhehoito on uusi elämänvaihe ikäihmiselle ja palkitseva elinkeino hoitajalle.