Viranomainen salaa Talvivaaran kaivoksen alasajoa arvioivat asiakirjat

Kainuun ELY-keskus kieltäytyy antamasta Ylelle laatimiaan asiakirjoja, joissa arvioidaan valtion Terrafame-yhtiön pyörittämän kaivoksen mahdollista alasajoa. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut toimitukselle vasta listauksen sen hallussa olevien asiakirjojen otsikoista. Kaivoksen kohtalosta voidaan saadaan uutta tietoa jo lähipäivinä, sillä ministerit puivat asiaa keskiviikkona.

talous
Talvivaaran kaivos Sotkamossa heinäkuussa 2014.
Talvivaaran kaivos Sotkamossa heinäkuussa 2014.Jarno Kuusinen / AOP

Yle pyysi viikko sitten työ- ja elinkeinoministeriöltä nähtäväkseen selvitykset, lausunnot tai vastaavat asiakirjat, joissa käsitellään Terrafamen eli entisen Talvivaaran kaivoksen mahdollista alasajoa. Toimitus halusi yhtiön vastuuhenkilöiden suullisten selvitysten ohella tarkastella asiakirjoja, koska kaivoksen kohtalo on valtiontalouden kannalta poikkeuksellisen merkittävä asia.

Pyydettyjä papereita ei ole toistaiseksi luovutettu, vaan ministeriön teollisuusneuvos Janne Känkänen on viitannut tarpeeseen käydä läpi salausasiat. Känkänen on myös kaivosta pyörittävän valtion erityisyhtiön Terrafame Groupin hallituksen puheenjohtaja.

Lopulta perjantaina Yle pyysi ja sai ministeriöstä listauksen sen hallussa olevien asiakirjojen otsikoista. Känkänen huomautti samalla, että listaus ei välttämättä ole kattava.

ELY vertaili alasajoa ja jatkamista – ei selitystä oudolle salausperusteelle

Asiakirjoista kaksi on viranomaisten laatimia. Kaivosta valvova Kainuun ELY-keskus on laatinut toisen niistä yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa syksyllä 2014. Sen otsikko on “Arvio Talvivaaran kaivoksen sulkemiskustannuksista”.

Toinen ELY:n papereista on aivan tuore. Tälle kuulle päivätyn ELY-keskuksen raportin otsikko on “Terrafame Oy:n kaivosalueen ajankohtaiskatsaus: toiminnan jatkamisen ja lopettamisen vertailu valvontaviranomaisen näkökulmasta”.

Yle pyysi näitä asiakirjoja tänään suoraan ELY-keskukselta. Kielteinen vastaus saapui pikavauhtia.

– Kainuun ELY-keskus on luokitellut asiakirjan salassa pidettäväksi/luottamuksellinen julkisuuslain 24 §:n perusteella. Asiakirja on osana viranomaisen varautumista, ympäristövastuuyksikön päällikkö Sari Myllyoja vastasi sähköpostitse.

Viranomaisen varautumista käsittelevässä julkisuuslain kohdassa sallitaan salata sellaisia asiakirjoja, joiden antaminen voisi vaarantaa onnettomuuksiin tai poikkeusoloihin varautumisen. ELY-keskus ei kuitenkaan halunnut Ylen pyynnöstä huolimatta selittää, miten kaivoksen alasajoa koskevien asiakirjojen luovuttaminen voisi aiheuttaa mainittua vaaraa. Virastosta luvattiin kuitenkin laatia salaamisesta päätös, josta toimituksen on aikanaan mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.

– Perusteltu päätös tulee, kun saamme sen valmiiksi, Myllyoja tyytyi kuittamaan.

Epäselväksi siis jäi, miten esimerkiksi kaivoksen alasajokustannuksia käsittelevä asiakirja voisi vaarantaa onnettomuuksiin tai poikkeusoloihin varautumisen.

Ei tietoa konsulttien nimistä

Ministeriön listauksen kaksi muuta asiakirjaa ovat peräisin ulkopuolisilta asiantuntijatahoilta, mutta näiden tahojen nimiä ei paljasteta.

Toinen papereista on viime vuoden toukokuulta ja sen nimi on "Conceptual mine closure and water balance assessment" (kaivoksen sulkemisen ja vesitaseen arviointi). Toinen ulkopuolisen tahon raportti on valmistunut viime kuussa ja sen nimi on “Kaivoksen sulkemisen suunnittelu – Terrafame Oy:n Sotkamon kaivos”.

Näiden kahden asiakirjan osalta Yle jätti tänään tietopyynnön, mihin ministeriö kertoi pyrkivänsä vastaamaan lähipäivien kuluessa – arvioituaan ensin salausperusteita.

Yhtiö arvioi alasajokustannukset jo puoleen miljardiin

Toistaiseksi alasajoon liittyviä arvioita ovat esittäneet lähinnä kaivosta pyörittävän Terrafamen vastuuhenkilöt. Terrafame Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia totesi Ylen Kova talous -haastattelussa tänään, että alasajon arvioitu kustannus on jo puoli miljardia euroa. Aiemmin on puhuttu noin 300 miljoonan euron kustannuksista.

Uutta lukua yhtiö perustelee muun muassa riskillä, joka liittyy alasajoon tarvittavaan ympäristölupaan ja sen mahdollisiin lisävaatimuksiin vedenpuhdistuksen osalta.

– On myös hyvin todennäköistä, että alasajon yhteydessä joudutaan tekemään merkittäviä vedenpuhdistukseen liittyviä investointeja. Lisäksi on laskettava mukaan puhdistuslaitoksen käyttökustannukset. Silloin puhutaan jo ehkä noin puolesta miljardista eurosta – tarvittavan ympäristöluvan määräyksistä riippuen, Ratia totesi.

Yhtiö itse siis katsoo, että kaivostoiminnan jatkaminen olisi taloudellisesti alasajoa järkevämpää. Hankkeen kriitikot ovat puolestaan viitanneet hankkeen sisältämiin taloudellisiin riskeihin: yksityiset sijoittajat eivät ole uskaltaneet lähteä mukaan rahoittamaan kaivosta.

Terrafame on käyttänyt vajaan vuoden kuluessa yli 200 miljoonaa euroa kaivoksen ylösajoon. Uutta pääomaa tarvitaan juhannuksen tienoilla. Yhtiö on puhunut noin 200 miljoonan euron lisärahoitustarpeesta.

Kaivoksen kohtalon hetket ovat käsillä, sillä jatkorahoitusta käsitellään keskiviikkona talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.