yle.fi-etusivu

Kuurojen liitto on huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksesta kielellisiin oikeuksiin

Muuta kuin suomen kieltä käyttäviä kohtaan tapahtuu aiempaa enemmän mm. julkisilla paikoilla tapahtuvaa uhkaavaa käyttäytymistä ja häirintää, selviää oikeusministeriön kyselyn tuloksista.

Yle Uutiset viittomakielellä
Viikko viitottuna: Kuurojen liitto on huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksesta kielellisiin oikeuksiin
Viikko viitottuna: Kuurojen liitto on huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksesta kielellisiin oikeuksiin

Oikeusministeriön tekemän nettikyselyn perusteella kaikki kieliryhmät kokevat kieli-ilmapiirin kiristyneen ja mm. vieraan kieleen käyttäjiin kohdistuva uhkailu on lisääntynyt.

Myös viittomakieltä käyttävät ovat huomanneet muutoksen.

– Viittomakielisiin ei kohdistu sellaista voimakasta negatiivisuutta tai ainakaan kuurojen liiton tietoon ei ole tullut sellaisesta palautetta. Enemmänkin sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta haukkumisesta ja muusta sellaisesta. Muihin kieliryhmiin kohdistuvaa uhkaavaa käytöstä, kuten kadulla tai busseissa tapahtuvaa huutelua ja häirintää kohdistuu kuuroihin vähemmän tai sitten he eivät vain kuule sitä, kertoo erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund Kuurojen liitosta.

Oikeusministeriön kyselyn tuloksia käsiteltiin toukokuun puolivälissä Helsingissä Säätytalolla, missä oikeusministeriö järjesti seminaarin ja kuulemistilaisuuden kielilainsäädännön soveltamisesta.

Sote-uudistuksen pelätään heikentävän kielellisiä oikeuksia

Toinen keskeinen teema oli sote-uudistuksen vaikutus kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Monessa puheenvuorossa vaadittiin eri kielten käyttäjien oikeuksien kirjaamista erikseen sosiaali- ja terveyspalveluita koskevaan lainsäädäntöön.

Kuurojen liitto on huolissan siitä, ettei sote-palveluiden tuottajille ole edelleenkään tulossa selvää velvoitetta tulkkauspalveluiden järjestämiseen.

– Täälläkin (seminaarissa) on sanottu, että potilaslain mukaan viranomaisen on oltava aktiivinen ja aloitteellinen. Silti, kun kuuro pyytää tulkkia, se evätään häneltä. Näin ei voi jatkua, vaan lakia on korjattava. Eduskunta hyväksyi viittomakielilain, johon lisättiin erityinen lausuma siitä, että viittomakielilain toteutumista tulee seurata. Kuurojen liitto toivoo, että lakiin tulee pykälä, jossa mainitaan erikseen molemmat viittomakielet, Selin-Grönlund sanoo.

Sekä oikeusministeriön kysely että kuulemistilaisuus ovat osa oikeusministeriön kielellisten oikeuksien toteutumista käsittelevän kertomuksen valmistelua.

Neljän vuoden välein julkaistava kertomus annetaan eduskunnalle vuonna 2017.