Kattorakentajan pahin vihollinen on vesisade – viime kesässä oli katastrofin ainekset

Tämän päivän rakentaja seuraa tarkasti netistä löytyviä sääennusteita. Niiden mukaan ratkaistaan se, tehdäänkö töitä vai siirretäänkö niiden tekemistä.

Kotimaa
Vesiränni
Miki Wallenius / Yle

Rakennustyömaalla vesisade aiheuttaa aina haasteita. Varsinkin kattotyömaalla on tarkkaan harkittava mitä pystyy tekemään, jos taivas itkee. Liian isoja alueita ei katolla voi avata, jos sateen todennäköisyys on iso.

– Tärkeimpänä on säätietojen seuranta netistä, jota tehdään päivittäin ja jopa tunneittain. Aamulla puretaan vanhaa peltikattoa sen verran, että saadaan sen päivän aikana vähintään pohjahuopa päälle, sanoo kajaanilaisen Vesikattopalvelu Kemppaisen työmaapäällikkö Erkki Hujanen.

Rakentaminen on inhimillistä toimintaa ja vahinkoja voi sattua, vaikka ammattilaisilla on monien vuosien kokemus. Jos virhe tehdään, niin huutoon vastataan ja virhe korjataan.

– Otamme tällaisessa tapauksessa aina ulkopuolisen kosteuskartoittajan tutkimaan syntyneet vahingot. Korjaussuunnitelman jälkeen teemme asianmukaiset korjaukset ja lopuksi saamme ulkopuoliselta taholta lausunnot, että työ on suoritettu hyvän rakennustavan mukaisesti, kertoo Hujanen.

Sateessa mielekkyys on koetuksella

Viime kesän sateinen sää ei suosinut rakentajia ja erityisesti kattorakentaminen oli pitkään pysähdyksissä.

– Jos sääennuste kertoo, että vettä sataa koko päivän niin silloin miehet ovat kotona, mutta sadekuurojen kanssa se on taistelua. Viime kesä oli kattotöiden kannalta jopa katastrofaalinen ja sellaisessa tilanteessa työn tekemisen mielekkyys voi kadota. Urakoitsijan kannalta työmaista voi tulla kovassa kilpailussa helposti tappiotyömaita.

Työmaapäällikkö Erkki Hujanen työmaatelineillä
Työmaapäällikkö Erkki Hujanen on tyytyväinen tämän kevään rakennussäähänNiko Mannonen / Yle

– Yksi keino on tietysti huputtaa koko työmaa, jos tiedetään ettei suotuisia kelejä ole odotettavissa, sanoo Hujanen

Vesikattopalvelu Kemppaisen työmaalla peltikatto vaihtuu tällä kertaa huopakattoon. Tämän jälkeen katon pitäisi olla vedenpitävä 25–40 vuotta, saman verran kestää myös uusi peltikatto. Jotta katolle saadaan mahdollisimman pitkä käyttöikä, pitää se vuosittain myös huoltaa, olipa sitten kyseessä huopa- tai peltikatto.

– Kahdeksan miehen suuruinen huoltoryhmä kiertää koko ajan ja pahimmillaan pojat ovat tuoneet kuvia kohteista, joissa koivut kasvaa katolla, kun se on jäänyt huoltamatta. Päivänselvää on, että sellaisen katon käyttöikä on huomattavasti lyhyempi, toteaa Erkki Hujanen.

Peltilehmä saa paremman kohtelun kuin paljon kalliimpi kiinteistö

Kiinteistön huoltamisessa tärkein kohde on vesikatto. Vuosittain tehtävässä huollossa on puhdistettava havunneulaset pois vesijärjestelmästä ja katsottava, että läpiviennit eivät vuoda. Kiinteistön huoltamisesta ei välillä kanneta huolta, vaan rahassa mitattuna paljon arvottomampi omaisuus saa isomman huomion.

Yksi keino on tietysti huputtaa koko työmaa.

Erkki Hujanen

– Pihamaalla olevat autot kyllä huolletaan, kun pienikin risaus tulee, mutta kiinteistöstä ei huolta kanneta samalla tavalla. Jopa asunto-osakeyhtiössä huoltamista ei aina oteta tosissaan. Kuitenkin joidenkin kattojen kohdalla huollot on tehtävä sekä keväällä ja syksyllä, sanoo kajaanilaisen Vesikattopalvelu Kemppaisen työmaapäällikkö Erkki Hujanen.