Pakolaisen lapsesta tuli Itävallan presidentti

Alexander van der Bellen on järjestyksessä vasta toinen vihreä presidentti maailmassa. Hän edustaa jatkossa Itävaltaa ulkomailla.

Ulkomaat
Alexander van der Bellenista tuli Itävallan presidentti niukalla ääntenenemmistöllä.
Alexander van der Bellenista tuli Itävallan presidentti niukalla ääntenenemmistöllä. Florian Wieser / EPA

Itävallan seuraava presidentti on 72-vuotias kansantaloustieteen professori emeritus. Hän työskenteli professorina Innsbruckissa ja Wienissä.

Alexander van der Bellenin isä oli Venäjän aatelinen, joka pakeni Viroon Venäjän vallankumouksen yhteydessä. Hollantilainen nimi johtuu siitä, että suku tuli Venäjälle alunperin Hollannista 1700-luvulla.

Kun Puna-armeija valloitti Viron vuonna 1940, perhe pakeni edelleen länteen ja päätyi lopulta Wieniin, jossa ”Sascha” eli Alexander syntyi.

Perheen kokemukset muokkasivat

Hänen taustansa vaikutti elämänkatsomukseen. Hän oli erilainen kuin muut, koska vanhemmat olivat pakolaisia. Protestantti katolisessa Itävallassa.

Van der Bellen sai paljon ääniä Wienin lisäksi maan länsiosassa Tirolissa, missä hän vietti lapsuutensa. Lukion hän kävi luonnonkauniissa Innsbruckissa.

Alexander van der Bellenin vaaliteemana oli yhdistää itävaltalaiset. Se on helpommin sanottu kuin tehty, sillä hän voitti
toista poliittista äärilaitaa edustavan vastaehdokkaan vain niukasti.
Alexander van der Bellenin vaaliteemana oli yhdistää itävaltalaiset. Se on helpommin sanottu kuin tehty, sillä hän voitti toista poliittista äärilaitaa edustavan vastaehdokkaan vain niukasti.Christian Bruna / EPA

Hän on agnostikko ja naimisissa vihreän poliitikon Doris Schmidauerin kanssa. Hänellä on kaksi lasta edellisestä avioliitosta.

Entinen sosiaalidemokraatti 

Hän on järjestyksessään toinen vihreä valtionpäämies maailmassa. Viime vuonna Latvia valitsi vihreän presidentin Raimonds Vējonisin.

1970- ja 80-luvulla van der Bellen oli sosialidemokraatti, kunnes seuraavalla vuosikymmenellä liittyi uuteen vihreään puolueeseen. Hän oli puolueen puheenjohtajana lähes kymmenen vuotta.

Alexander van der Bellen osallistui äärioikeiston vastaiseen suurmielensoitukseen helmikuussa 2000 Wienissä.
Alexander van der Bellen osallistui äärioikeiston vastaiseen suurmielensoitukseen helmikuussa 2000 Wienissä. Herbert Pfarrhofer / EPA / APA

Hänen mielestään nationalistinen politiikka johti toisen maailmansodan kauhuihin. Vaalikampanjassaan hän puhui avoimen Euroopan puolesta. Poliittisia esikuvia ovat entiset presidentit John F. Kennedy ja Nelson Mandela sekä Itävallan entinen liittokansleri Bruno Kreisky.

Mielipidevaikuttaja

Itävallassa presidentillä on vähemmän valtaoikeuksia kuin Suomessa. Hän voi kuitenkin hajottaa ja nimittää hallituksen. Uusista vaaleista päätetään perustuslain mukaan ainoastaan hallituksen ehdotuksen perusteella.

Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Lisäksi hän edustaa Itävaltaa ulkomailla, vaikka ulkopoliittista valtaa hänellä ei ole.

Ennen kaikkea presidentti on Itävallassa tärkeä mielipidevaikuttaja.