Suomalaisten kylien historiat ja kertomukset aiotaan koota samoille hyllyille

Suomessa on runsaat 4 200 kylää, niillä jokaisella on omat tarinansa. Innokkaat paikalliskulttuurin ystävät ovat koonneet kyläkirjoja vuosikymmeniä. Nyt on vireillä suunnitelma, joko toteutuessaan kokoaisi kirjat yhteen kirjastoon.

Kotimaa
Kuvassa kolme kyläkirjaa.
Jukka-Pekka Tyhtilä / Yle

Kannuksen Eskolassa on meneillään hanke valtakunnallisen kylätoiminnan opastuskeskuksen perustamiseksi. Kyläkirjasto on kirjattu mukaan sen hankesuunnitelmaan.

Muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen mukaan Suomessa on noin 3 000 kyläkirjaa tai sellaiseksi luettavaa, sanoo Keski-Pohjanmaan kyläasiamies Esa Erkkilä, yksi kyläkirjastoa ajavista aktiiveista.

– Ne kulkevat pitäjä- tai kuntakirjan nimellä. Huomasimme myös, että vanhan Karjalan kylistä on tehty omia kirjoja.

Kaikki teokset eivät ole 70-80 -luvuilta. Erkkilä sanoo, että kirjoja ilmestyy nykyäänkin noin 30 - 40 kirjan vuosivauhtia.

Kirjojen lisäksi kyläkirjasto pitäisi sisällään myös opastusta ja neuvoja muun muassa kustantamiseen, kirjoittamiseen ja muokkaamiseen.

Aikoinaan esiselvitykseen päässyt, mutta hyllylle jäänyt hanke on kuitenkin elänyt kyläaktiivien mielissä. Uusin käänne on edesmenneen maaseutu- ja kylätoimintahengen läpitunkeman Eero Uusitalon testamentti. Pitkään Suomen Kylätoiminta-yhdistyksen puheenjohtajana toiminyt ja viime vuonnakuollut Uusitalo lahjoitti mittavan kokoelmansa maaseutuun ja kyliin liittyviä kirjoja, muita samaan aihepiiriin liittyviä tutkimuksia ja muuta kirjallista aineistoa.

Kylistä julkaistut kirjat ovat kansallisomaisuutta.

Pääsihteeri Risto Matti Niemi

Suomalaista kyliin liittyvää aineistoa kerättiin aikoinaan Mikkeliin nykyisen yhdistyksen edeltäjän aikana. Sitten toiminta hiipui, sanoo Suomen Kylätoiminta ry.:n pääsihteeri Risto Matti Niemi. Hänen mielestään kyläkirjojen kokoaminen yhteen paikkaan olisi tarpeellista.

Niemi listaa kirjojen keräämiselle kaksi näkökohtaa nykypäivän ja menneisyyden.

– Kylistä julkaistut kirjat ovat kansallisomaisutta. Kaikki, mikä liittyy kyliin ja niihin kirjoihin on kullanarvoinen asia.

Myös Esa Erkkilä korosta nykyajan ja menneisyyden suhdetta. Digitekniikalla kirjoista voidaan ottaa pieniä, hinnaltaan edullisia painoksia. Vanhimmat kirjat voidaan digitoida.

– Uusistahan voidaan ottaa digipainos, kun ne ilmestyvät. Suomalaisia on muuttaanut Ruotsiin ja muualle ulkomaille, he voisivat tutustua sähköisiin kokoelmiin. Kiinnostuneet voivat tutkia omaa perinnettään ja omaa kyläänsä, asuivatpa missä hyvänsä.