yle.fi-etusivu

Tutkija yllättyi muovisaasteen määrästä Kallavedessä – “Asiaa täytyy tutkia kaikissa Suomen sisävesissä”

Kallavedestä on saatu ensimmäisiä tuloksia ulkomaillakin kiinnostusta herättäneestä mikromuovitutkimuksesta. Niiden perusteella pieneksi jauhautunutta muovisaastetta on sellaisissakin paikoissa, joissa sitä ei pitäisi olla.

luonto
Rantavettä.
Toni Pitkänen / Yle

Tutkijat ovat saaneet yllättäviä ja huolestuttaviakin tuloksia Kallavedellä tehdystä mikromuovitutkimuksesta. Kallaveden mikromuovipitoisuudet ovat korkeat verrattuna maailmalta raportoituihin tuloksiin järvistä ja joista.

Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat mitanneet pienenpienten muovihiukkasten eli mikromuovien pitoisuuksia Kallavedestä useista eri kohteista.

– Tuloksista käy valitettavasti ilmi, että Kallavesi kuten muutkin ihmisten asutuksen lähistöllä olevat vesistöt näyttävät kärsivän mikromuovisaastuksesta. Pitoisuudet tähänastisissa näytteissä olivat huomattavan korkeita niin partikkeleissa kuin kuiduissakin, sanoo tutkija Samuel Hartikainen.

Mikromuovia irtoaa jätevesiin muun muassa pesuvesistä, roskaamisesta ja teollisuuden raaka-aineista. Nyt käynnissä olevassa tutkimuksessa selvitetään muun muassa sitä, ovatko mikromuovit ympäristöterveysuhka.

– Ainakin tiedämme nyt, että kaikissa Suomen sisävesissä asiaa täytyy tutkia lisää.

Hartikaisen mukaan jatkossa seurataan hyvinkin tarkkaan Kuopion kaltaisten kaupunkien ja teollisuuslaitosten jätehuollon päästöjen vaikutuksia sisävesiin.

Mikromuovia kulkeutuu ilman mukana järvien jäähän

Mikromuovia kertyy järviin ja talvella järvien jäähän runsaasti myös ilman kautta kaukokulkeumana, selviää Hartikaisen ja tutkimuspäällikkö Arto Koistisen tutkimuksesta.

– Voimme vain arvella, milllainen mikromuoviryöppy vapautuu, kun jäät sulavat.

Hartikainen muistuttaa Suomessa olevan todella runsaasti järviä, joiden lähellä on paljon päästölähteitä. Suomen järvet ovat omalaatuisia ekosysteemiltään ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan vahvan vuodenaikakierron takia.

– Todennäköisesti se vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoisella tavalla mikromuovin kulkeutumiseen. Siitä meillä on havaintoja Kallavedeltä alueilta, joissa ei pitäisi olla mikromuovia ja siellä kuitenkin on sitä.

Mikromuovia löytyi myös asumattomilta alueilta

Hartikainen ja Koistinen ottivat näytteitä viime talvena jäästä jätevedenpuhdistamon alapuolella, keskustan lähellä olevalla Savilahden alueelta, sataman edustalta, ranta-asutuksen keskeltä ja täysin asumattomalla alueelta. Mikromuovia löytyi myös sieltä.

– Jos jo tämän kevään tutkimusten perusteella nähdään tällaisia pitoisuuksia Kallavedessä, mitä ne mahtavat olla esimerkiksi Haukivedessä, josta jo tiedetään, että siellä on Varkauden teollisuuden aiheuttamia muovisilppupäästöjä, Hartikainen sanoo.

Muovisilppupäästöjä on havaittu jopa 25 kilometrin laajuisella alueella Varkauden eteläpuolella.

– Me menemme nyt seuraavaksi tutkimaan sitä, koska tämä 25 kilometriä yltää jo norpansuojelualueisiin, joita Haukivedellä on.

Muovisilppu jauhautuu ajan oloon mikromuoviksi.

– Niitä viranomaiset eivät valvo. Siksi meidän on kerättävä lisää näytteitä myös yksittäisistä teollisuuspäästöistä, tutkija Hartikainen sanoo.

"Elämme mikromuovipäästön keskellä"

Hartikainen kertoo saavansa kollega Arto Koistisen kanssa jo nyt runsaasti yhteydenottoja mikromuovitutkimukseen liittyen.

– Meille on lähetetty näytteitä muun muassa Espanjasta ja tutkimuspyyntöjä yhteistyöstä järvisedimentteihin liittyen. Tavoittelemme nyt kokonaisuutta, yhtä asiaa ei auta tuijottaa.

Hän sanoo, että tavoite on saada selvitettyä, miten mikromuovi vaikuttaa ekosysteemin lisäksi myös ihmisen terveyteen.

Hartikainen muistuttaa, että Suomessa järvivedet ovat matalia ja järvivettä käytetään yleisesti puhdistuksen jälkeen myös juomavetenä, kuten Kuopiossakin.

– Elämme mikromuovipäästön keskellä koko ajan.

Hartikainen ja Koistinen kertovat mikromuovitutkimuksistaan UNESCON isännöimässä seminaarissa Lanzarotella tällä viikolla ja kesäkuussa Berliinissä.