Kreikan veloista neuvotellaan taas – muistatko vielä viime vuoden jäätävän kriisikesän?

Kreikan kriisi tekee jälleen paluuta otsikoihin. Euromaiden rahaministerit neuvottelevat tiistaina Brysselissä seuraavasta lainaerästä ja velkataakan keventämisestä. Yle kokosi uutisjuttuja, jotka ovat saaneet suomalaiset lukemaan Kreikan talousvaikeuksista.

talous
Ihmisiä kulkee kadulla mielenosoituslakanoiden kanssa, etualalla kaksi naista.
Kreikkalaiset vastustivat sunnuntaina 22. toukokuuta Ateenassa lakipakettia, jolla hallitus vei läpi lainoittajien vaatimia uudistuksia.Orestis Panagiotou / EPA

Kreikan veloista taitetaan jälleen tiistaina peistä Brysselissä, kun euromaiden valtiovarainministerit etsivät ratkaisuja, joilla velkaa kevennettäisiin. Euroryhmä keskustelee myös Kreikan lainaohjelman väliarviosta ja seuraavasta lainaerästä.

Kreikan hallitus toivoo, että sunnuntaina parlamentissa hyväksytty säästöpaketti riittää velkojille ja uusi lainaerä päätetään maksaa.

Kriisin laineet ovat lyöneet jo vuosia niin, että harva suomalainen jaksaa seurata kaikkia uutisia aiheesta. Viime kesän dramaattisia käänteitä luettiin kuitenkin Ylen sivuilla paljon. Muun muassa nämä Kreikka-jutut ovat kiinnostaneet lukijoita erityisesti.

Kriisi kärjistyy kesä-heinäkuussa

27.6. Yle Ateenassa: Kansanedustajatkin ovat pankkiautomaatilla

Kreikan parlamentissa oli tyrmistynyt tunnelma, kun euroryhmän valtiovarainministerit olivat päättäneet hylätä Kreikan lainaohjelman jatkon, kertoi Ylen kirjeenvaihtaja Dan Ekholm Ateenasta. Parlamentissa keskusteltiin pääministeri Alexis Tsiprasin esityksestä järjestää kansanäänestys lainaohjelmasta.

Ateenassa ihmiset jonottivat automaateilla saadakseen euroja niin kauan kuin se oli mahdollista.

Joukko ihmisiä, mies etualalla keskustelee heidän kanssaan.
Kreikkalaiset eläkeläiset kiistelivät pankin työntekijän kanssa jonottaessaan nostamaan rahaa Ateenassa heinäkuun alussa 2015.Orestis Panagiotou / EPA

29.6. Tämän parempaa tarjousta Kreikka ei saa: Troikan lainaehdot julki

EU:n komissio julkaisi viimeisen Kreikalle tehdyn neuvotteluesityksen, jonka pääministeri Tsipras oli hylännyt. Esitys sisälsi useita säästövaatimuksia ja siinä edellytettiin uudistuksia verotukseen, eläkkeisiin ja hallintoon.

6.7. "Ei enää ministeri!" – Kreikan valtiovarainministeri eroaa

Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis ilmoitti eroavansa. Ei enää ministeri, hän kirjoitti kotisivullaan.

Varoufakisin mukaan tietyt euroryhmän jäsenet olivat antaneet ymmärtää, että hänen poissaolonsa ryhmän kokouksista olisi suotavaa. Myös pääministeri Tsipras oli Varoufakisin mukaan arvioinut, että erosta voisi olla apua jatkoneuvotteluissa.

Mies käsi suunsa edessä ja joukko mikrofoneja.
Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis euroryhmän kokouksessa Brysselissä 27.6.2015.Olivier Hoslet / EPA

11.7. Suomelta tiukka "ei" Kreikalle

Ylen saamien tietojen mukaan Suomi aikoi estää uuden lainan antamisen Kreikalle. Julkisuuteen levinneiden tietojen mukaan perussuomalaiset olisivat vastustaneet suuren lainan antamista, ja Suomen hallitus olisi ollut vaarassa kaatua ratkaisun takia. Hallituspuolueista nämä tiedot kiistettiin myöhemmin.

13.7.Ratkaisu löytyi – Kreikka-neuvottelut päättyivät

Euroopan johtajat pääsivät maratonneuvottelujen jälkeen sopuun Kreikan kolmannen lainapaketin ehdoista. Sopimuksen mukaan pääministeri Alexis Tsiprasin oli vietävä parin päivän sisällä parlamentissa läpi tiukkoja säästötoimia ja yksityistettävä valtion omaisuutta. Vastineeksi aloitettaisiin keskustelut kolmannen lainapaketin maksamisesta.

Mitä se meille maksaa – ja mitä meistä ajatellaan

29.6. Kreikka-erosta uhkaa tulla miljardilasku Suomelle

Kreikan kansanäänestys lainaehtona olleista säästöistä aiheutti huolta. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen Kreikka-vastuiksi noin seitsemän miljardia euroa. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoi Ylen haastattelussa, että Kreikan euroero aiheuttaisi Suomelle huomattavia tappioita.

– Jos pahin skenaario toteutuu, ja jos Kreikka ajautuu ulos eurosta, niin Kreikka jättää silloin varmaan valtaosan veloista maksamatta, von Gerich arvioi.

13.7. Saksalaislehti: Suomi kärkimaksajia Kreikka-sovussa

Saksalainen viikkolehti Focus oli laskenut Kreikalle myönnettyjen lainojen riskejä maittain. Suomi maksaa suhteellisesti ottaen viidenneksi eniten Kreikan tukemisesta, Focus kirjoitti. Suurin lasku lankesi lehden mukaan Luxemburgiin.

Kreikkalaismies käveli suljetun kaupan ohi Ateenassa 15. kesäkuuta.
Kreikkalaismies käveli suljetun kaupan ohi Ateenassa maanantaina 15. kesäkuuta 2015. Yannis Kolesidis / EPA

11.8. Suomi sai Kreikassa pysyvän, negatiivisen leiman

Kova linja Kreikan lainaneuvotteluissa teki Suomesta kreikkalaisille lainaehtojen syntipukin. Pienen Suomen skeptisyys nostettiin Kreikassa näyttävästi esille, kertoi Suomen Kreikan-suurlähettiläs Pauli Mäkelä Ylen haastattelussa.

Kreikkalainen media kaivoi roppakaupalla Suomeen liittyviä kliseitä. Mediassa puitiin Suomen ja Saksan suhdetta toisen maailmansodan aikaan, Lordi-yhtyeen hirviöt saivat edustaa suomalaisia ja Twitterissä levisi kuvia joulupukista, joka vaati lapsilta vakuuksia.

Historiakortti avuksi nykypäivän kiistoihin

9.2.2015 Kreikka vaatii Saksalta korvauksia II maailmansodasta – summa kattaisi puolet veloista

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras vaati talvella 2015 Saksalta sotakorvauksia Kreikan kärsimistä tuhoista ja natsien pakkolainan hyvittämistä. Hän ei ollut ensimmäinen Kreikan johtajista, joka otti asian esille.

Saksa on ollut sitä mieltä, että toisen maailmansodan aikaiset asiat on käsitelty loppuun.

1.5.2015 Saksan presidentti ymmärtää Kreikan sotakorvausvaateita: Me olemme tuhoa kylväneiden jälkeläisiä

Saksan liittopresidentti Joachim Gauck ilmaisi ymmärrystä Kreikan sotakorvausvaatimuksia kohtaan. Gauck sanoi Süddeutsche Zeitung -lehdelle, että Saksan olisi syytä pohtia historiasta kumpuavia velvoitteita.

– Me olemme tuhoa Eurooppaan, mukaan lukien Kreikkaan, toisen maailmansodan aikana kylväneiden ihmisten jälkeläisiä, Gauck sanoi lehtihaastattelussa ja jatkoi, että on oikein pohtia erilaisia vaihtoehtoja tuhojen korjaamiseksi.