Asiantuntijat tylyjä Väyrysen kansalaisaloitteelle

Perustuslakivaliokunta järjesti julkisen kuulemisen eurosta eroamisesta.

Kotimaa
Perustuslakivaliokunnan avoin kokous Paavo Väyrysen tekemästä eurojäsenyyskansalaisaloitteesta Helsingissä tiistaina.
Perustuslakivaliokunnan avoin kokous Paavo Väyrysen tekemästä eurojäsenyyskansalaisaloitteesta Helsingissä tiistaina.Jarno Kuusinen / AOP

Eurokansanedustaja Paavo Väyrynen (kesk.) sai asiantuntijoilta ynseän vastaanoton eduskunnan perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa eurosta eroamiseen tähtäävästä kansalaisalotteesta. Väyrysen alulle panema kansalaisaloite esittää kansanäänestyksen järjestämistä siitä, jatkaako Suomi euroalueen jäsenenä.

Emeritusprofessori Mikael Hidén ei nähnyt estettä sille, että kansalaisaloite otetaan käsittelyyn, mutta vertasi sitä kenen tahansa kansanedustajan jättämään toimenpidealoitteeseen, joka läpi mennessään velvoittaa hallituksen laatimaan lainsäädännön asiasta. Kansanäänestyksestä on joka tapauksessa säädettävä erillinen laki, joka määrittelee sen, mitä kansalta lopulta kysytään.

Dosentti, akatemiatutkija Päivi Leino-Sandberg katsoi, että Suomi siirryttyään rahaliiton kolmanteen vaiheeseen ei voi siitä erota muuten kuin eroamalla koko EU:sta tai pyrkimällä muuttamaan perussopimuksia. Se taas onnistuu vain kaikkien jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä.

Oikeustieteen tohtori Janne Salminen katsoi, että eurosta eroaminen ei edes kuulu niihin asioihin, joita varten kansalaisaloite on otettu perustuslakiin. Valtioiden väliset sopimukset kuuluvat hallituksen toimivaltaan. Hän esitti, että kansalaisaloitteen enemmästä käsittelystä luovutaan.

Eduskunnassa on kuitenkin omaksuttu käytäntö, jonka mukaan kansalaisaloitteista tehdään aina mietintö, vaikkapa vain aloitteen hylkäämistä esittävä.

Paavo Väyrynen ei tietenkään lannistunut asiantuntijoiden näkemyksistä.

– EU:ssa on keskusteltu Kreikan erottamisesta euroalueesta. Miksei Suomi sitten voisi tehdä eroamispäätöstä omalta osaltaan, Väyrynen intti.