Kansakunnan velttous maksaa maltaita – työmatkojen taittaminen polkupyörällä toisi miljoonasäästöt

Kunnissa on herätty kävelyn ja pyöräilyn voimalliseen edistämiseen, sillä joukkoliikenne ei enää kykene merkittävästi vähentämään automatkoja.

terveys
Pyöräilijä ajaa pyöräkaistalla.
Antti Pylväs / Yle

Klik, klak, klok. Taittopyörä on avattu. Aurinko lämmittää, kesäkanat kaakattavat jo piharakennuksessa. Kello on 5.50 aamulla. Juna lähtee 6.03. Polkaisen ripeästi matkaan, kaduilla ei edes tuule ja Hyvinkää vasta heräilee.

Aseman alamäki kurveineen on fantastinen lopetus työmatkalle, ajoviima raikastaa mukavasti. Matkaa mittariin tuli tasan kaksi kilometriä. Taitan pyörän nippuun, samassa juna suhahtaa laiturille. Hyppää kyytiin, jätän pyörän eteiseen. Päätän torkahtaa vielä hetken.

Pienetkin matkat autolla

Liikenneviraston selvityksen mukaan Suomessa tehtävistä automatkoista yli neljännes on alle kolme kilometriä ja lähes puolet jää alle viiteen kilometriin. Huomattavaa on, että auto napataan alle lyhyissä reissuissa kaiken kokoisissa kunnissa. Lähes puolet alle kolmen kilometrin automatkoista tehdään alle 45 000 asukkaan seutukunnissa.

Suomalaiset ovatkin laiskistuneet pahemman kerran.

Kunnissa on herätty kävelyn ja pyöräilyn voimalliseen edistämiseen, sillä joukkoliikenne ei enää kykene merkittävästi vähentämään automatkoja.

Yksi pyöräilemään patistavista paikkakunnista on pääradan varressa sijaitseva Hyvinkää, asukkaita on 47 000. Hyvinkää haluaa, että se tunnetaan tulevaisuudessa Sveitsin ja Tahkon ohella myös maan parhaana pyöräilykaupunkina.

Pyöriä vr:n vaunussa
Junassa tavallisesta pyörästä joutuu maksamaan, taittopyörä kulkee ilmaiseksi. Pekka Mommo / Yle

Tuhannet hyvinkääläiset junailevat päivittäin Helsinkiin töihin. Matkaa pääkaupunkiin kertyy 60 kilometriä. Paikallisjunalla matka taittuu kolmessa vartissa. Hyvinkäällä halutaan, että yhä useampi tulisi asemalle auton sijasta polkupyörällä. Hyvinkää hakee kasvua pyöräilyyn erikoispyöristä. Kaupunki päätti edistää pyöräilyä lainaamalla halukkaille kokeiluun sähkö- ja taittopyöriä.

– Halusimme lisätä ihmisten tietoisuutta ja mahdollisuuden kokeilla erikoispyöriä. Ne ovat aika kalliita ja näin ei tarvitse heti ostaa omaa, Hyvinkään kaupungin liikennesuunnittelija Marjukka Aronen sanoo.

Sähkö- ja taittopyörät kiinnostavat. Ne soveltuvat erinomaisesti juuri työmatkoihin. Sähköpyörällä ei tule monen karsastama hiki ja taittopyörän saa ilmaiseksi junaan. Arosen mukaan hakemuksia kokeilijaksi saatiin yli sadalta henkilöltä. Olin yksi onnekas.

Vastaavia kokeiluja on aikaisemmin ollut muun muassa Kokkolassa ja Tampereen kupeessa Kangasalla. Kokeilujen takana on yritys nimeltään Valpastin Oy.

Raadollisesti sanottuna kun ihmiset kävelevät ja pyöräilevät enemmän niin työikäiset eivät kuole niin helposti elintapasairauksiin.

Mari Päätalo

– Yritys on perustettu toteuttamaan käytäntöön keinoja, joita toistellaan strategiapajoissa, sanoo Valpastin Oy:n toimitusjohtaja Mari Päätalo.

Hän on koulutukseltaan liikenneinsinööri.

Valpastin hoitaa käytännössä kaikki kokeiluun liittyvät asiat kuten polkupyörät. Yritys räätälöi kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmia, jotka auttavat esimerkiksi yrityksiä ja kuntia lisäämään niin kutsuttuja kestäviä liikkumismuotoja ja saavuttamaan muutoksesta syntyvät hyödyt.

Työikäiset lakoavat ennen aikojaan

Pyöräilyn ilosanoman julistaminen kuulostaa kepeältä, mutta aihe on haudanvakava. Maailman terveysjärjestö WHO on nimennyt liikkumattomuuden yhdeksi länsimaiden suurimmista terveysuhkista. Länsimaissa vain noin kolmannes työikäisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Suomi kuuluu tähän rapistuvien ryhmään.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut suosituksen, kuinka paljon aikuisen tulisi liikkua viikossa. Reipasta liikuntaa pitäisi olla viikossa minimissään 2 tuntia 30 minuuttia, ripeää riittää tunti ja vartti.

Jokainen voi ynnätä, täyttyykö edes minimi omalla kohdalla?

Ihmishenki on länsimaissa kallis. Nyt kunnilla on ensimäistä kertaa käytössä YK:n terveysjärjestön WHO:n kehittämä Heat-mittari, jolla voidaan muuttaa liikkumattomuus rahaksi. Mittarilla voidaan osoittaa euroissa terveysliikunnan hyödyt.

Taitettu pyörä junalaiturilla.
Pyörä–juna–pyörä on näppärä yhdistelmä. Pekka Mommo / Yle

Pyöräily ja kävely valikoituvat mittariston lajeiksi, koska ne ovat kaikkien ulottuvilla ja ne voi yhdistää helposti työmatkaan. Itse hyödyn kannalta ei ole väliä, miten liikkuu.

– Raadollisesti sanottuna, kun ihmiset kävelevät ja pyöräilevät enemmän, työikäiset eivät kuole niin helposti elintapasairauksiin, Päätalo tiivistää Heat-mittarin tulokset.

Arjen hyötyliikunnasta puhuttaessa voi nappikaupan unohtaa. Liikunnan säästöt lasketaan vuositasolla miljoonissa, pienilläkin paikkakunnilla. Esimerkiksi 30 000 asukkaan Kangasala on laskenut, paljonko arkiliikunnan lisääminen toisi säästöjä kunnan kukkaroon.

Kangasalla kävelyn lisääminen nykyisestä 16 prosentista 20 prosenttiin toi laskelman mukaan vuosihyötyä 1,3 miljoonaa euroa.

Jos pyöräilyä lisätään nykyisestä 8 prosentista 15 prosenttiin, olisivat kuolleisuuden vähenemisestä seuraavat yhteiskunnalliset säästöt peräti 3,4 miljoonaa euroa vuodessa.

Meitä velvoittaa jo kuntalaki, jonka mukaan kunnan tehtävä on edesauttaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Marjukka Aronen

Ei ihme, että WHO:n Heat-mittari on jo käytössä ainakin Helsingissä, Kokkolassa, Joensuussa, Espoossa ja Hyvinkäällä. Aivan sattumaa ei ole sekään, että juuri näissä kaupungeissa kehitetään voimallisesti pyöräilyverkostoa. Helsingin keskustan supersuosittu Baana on siitä oiva esimerkki. Myös Hyvinkää on pyhittämässä ydinkeskustan jalankulkijoille ja pyörille.

Hyvinkään kaupungin liikennesuunnittelija Marjukka Aronen korostaa, että ihmisten terveys ja raha ovat aina liitossa, kun puhutaan pyöräilyn lisäämisestä.

– Meitä velvoittaa jo kuntalaki, jonka mukaan kunnan tehtävä on edesauttaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, Aronen korostaa.

Yksinkertaistettuna: pyöräilevät veronmaksajat pysyvät työkunnossa ja kunta säästää selvää rahaa, kun ihmiset eivät sairasta ja kuolla kupsahda ennen aikojaan.

Kunnissa liian optimistisia laskelmia?

UKK-instituutin erikoistutkija, terveystieteiden tohtori Minna Aittasalo toppuuttaa kuntia liian optimistisista laskelmista.

– Jos pyöräilyä lisätään 8 prosentista 15 prosenttiin, on se iso muutos. Siihen menee vuosia. Ihmisten on vaikea muuttaa käytöstä noin vain, se ei käy hetkessä, Aittasalo korostaa.

Aittasalo tekee parhaillaan laajaa Käpy-tutkimusta siitä, lisääntyykö arkiliikunnan määrä, jos olosuhteita eli infraa parannetaan. Vastaavaa ei ole aiemmin tutkittu. Kohteena on Tampereen Hatanpään alue.

Aittasalo painottaa, että arkiliikunnan lisääminen on monimutkainen vyyhti, ei insinööritemppu. Tärkeä rooli tässä kaikessa on työnantajalla, jonka on edistettävä työmatkaliikuntaa.

Ihmisten on vaikea muuttaa käytöstä noin vaan, se ei käy hetkessä.

Minna Aittasalo

– Työsuhdepolkupyörä ja joukkoliikennelippu ovat hyviä esimerkkejä, Aittasalo sanoo.

Vaikka tehtävä on vaikea autoistuneessa yhteiskunnassa, ei se tutkijan mielestä ole mahdoton.

– Työmatkaliikunnassa on valtava potentiaali, Aittasalo korostaa.

Kilometrejä kuin itsestään

Ihmiskoe on takana. Olen polkenut työmatkoja kolmen viikon ajan kuusi kilometriä päivässä, 25 kilometriä viikossa ja 75 kilometriä kolmessa viikossa. Jos jatkan samaa rataa, kertyy kilometrejä vuodessa yli tuhat. Kaikki tämä pelkistä työmatkoista, jotka on joka tapauksessa kuljettava.

Taitettu pyörä toimistossa.
Taittopyörää ei rosvota, se mahtuu näppärästi työpöydän viereen. Pekka Mommo / Yle

Työmatkani täyttää ajallisesti prikulleen viralliset terveyttä edistävät aikuisen minimiliikuntasuositukset.

Tulokset näkyvät jo nyt. Olen joutunut kiristämään vyötä napsun verran ja istumisesta johtuva jalkojen puutuminen on poissa. En keksi vaivan väistymiseen muuta syytä kuin työmatkojen osittaisen taittamisen pyörällä.

Työpäivä on paketissa. Juna lähtee vartin kuluttua. Kone kiinni ja kamat kasaan. Nappaan taittopyörän työpöydän vierestä. Portaat alas ja ulos. Aurinko lämmittää mukavasti. Taidankin mennä vasta seuraavalla junalla ja polkaista ison mutkan kautta Pasilan asemalle.

Klik, klak, klok. Omalle ja kansanterveydelle.