Lapsi saattaa näyttää lääkärille videon, miten tapaturma tapahtui

Sosiaaliseen mediaan ladataan videoita, joissa tehdään hurjia temppuja trampoliinilla tai skeittilaudalla. Temppuja videoidessaan lapset helposti ylittävät omat taitonsa ja päätyvät kirurgin paikattavaksi. Temppuvideot saattavatkin lisätä lasten ja nuorten tapaturmia.

Kotimaa
Skeittaaja videolla
YLE

Lasten vaikeat tapaturmat ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Vuosittain tapaturmien vuoksi sairaalan vuodeosastohoitoon joutuu noin 6000 alle 15-vuotiasta lasta.

Lastenkirurgian parissa työskentelevät ovat viimeisen vuoden aikana huomanneet, että älykännyköiden ja tapaturmien välillä näyttäisi olevan yhteys.

– Uusin villitys on, että lapset älykännyköillä videoidaan erilaisia urheilusuorituksia: trampoliinihyppelyä, keinusta hyppimistä ja temppuja skeittilaudalla. Videoita jaetaan sitten sosiaalisessa mediassa, kertoo lastenkirurgian ylilääkäri, professori Willy Serlo Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Kun video on päällä, tehdäänkin kolmoisvoltti.

Willy Serlo

Videointi saattaa johtaa omien kykyjen yliarvioimiseen.

–- Muuten trampoliinilla tehtäisiin kaksoisvoltti, mutta kun video on päällä, tehdäänkin kolmoisvoltti, Serlo havainnollistaa videoinnin vaikutusta temppuihin.

Raajojen murtumat yleisimpiä vammoja

Hurjia temppuja on toki tehty ennenkin, mutta trendikäs videointi tekee sen, että temppuja toistetaan kymmeniä kertoja parhaimman otoksen saamiseksi.

– Ja temput ovat entistä rajumpia, Serlo huomauttaa.

Mitä useammin temppu toistetaan, sitä suurempi riski on loukkaantua.

– Loukkaantumisiin johtaneita videoita on myös netissä. Ja se pelko tässä on, että kun nuoret katsovat videoita joissa tehdään hurjia temppuja, hekin haluavat tehdä samanlaisia, vaikka omat taidot eivät riittäisi.

Jos tipahtaa pää edellä asfalttiin ja tulee aivovamma, se ei ole parannettavissa.

Willy Serlo

Lastenkirurgian yksikössä on käynyt lapsipotilaita, jotka näyttävät videolta, kuinka tapaturma sattui.

– Eivät ne vammoja hoitavalle lääkärille ole kovin raflaavaa, mutta suurelle yleisölle ne ovat, ja siksihän niitä temppuja tehdäänkin.

Tyypillisimmät vammat ovat kyynärvarren tai kyynärpään murtumia.

- Ne ovat onneksi vielä hoidettavissa. Mutta jos tipahtaa pää edellä asfalttiin ja tulee aivovamma, se ei ole parannettavissa.

Murtumallakin saa ainakin osan kesästään pilalle. Esimerkiksi kyynärvarren murtuman paraneminen kestää yleensä neljästä kuuteen viikkoa.

Temppuilua kannattaa harkita

Serlo haluaa viestittää koteihin temppuilun vaaroista nyt, kun trampoliini- ja skeittauskausi ovat vasta aluillaan. Hän ja lastenkirurgian erikoislääkäri Juha-Jaakko Sinikumpu ovat kirjoittaneet aiheesta tuoreimpaan Suomen Lääkäriliiton julkaisemaan Lääkärilehteen.

– Haluamme saada ihmiset miettimään, kuinka rajuja temppuja kannattaa ruveta tekemään videokameran edessä sekä käyttämään harkintaa, onko temppu turvallinen ja sellainen, jonka osaa.

Kannattaa harkita onko temppu turvallinen ja sellainen, jonka osaa.

Willy Serlo

Siitä ei ole tilastoitua tietoa, kuinka monta tapaturmaa on sattunut, kun temppua videoidaan. Serlo arvelee sen olevan valtakunnan tasolla kymmeniä.

–Tänä vuonna Oysissa on hoidettu enemmän kuin kaksi tällaista tapaturmaa, vaikka ei edes ole vielä kesä.

Tapaturmia sattuu edelleen paljon niin sanotussa tavallisessa trampoliinihyppelyssä, vaikka niistä nykyisin vähemmän puhutaankin.

– Joka vuosi Oysissa hoidetaan 70 – 80 trampoliinilla syntynyttä vammaa. Tyypillisimpiä vammoja ovat yläraajan murtumat, Serlo kertoo.