"Alkoholin terveyshyödyt voivat olla tutkimuksen suurin floppi" – päihdeprofessori pitää Panimoliiton terveysraporttia vanhentuneena tietona

Panimoliitto pitää esillä tutkimustuloksia, joiden mukaan oluen kohtuukäyttö saattaa pidentää elinikää. Suomalainen professori sanoo, että alkoholista ei ole uusien tutkimusten mukaan mitään terveyshyötyä.

Kotimaa
Hannu Alho
Hannu AlhoSasha Silvala / Yle

Tanskalainen ravitsemustieteen professori Arne Astrup esitelmöi oluenjuonnin mahdollisista terveyshyödyistä 19. toukokuuta Helsingissä Panimoliiton tilaisuudessa.

Heti aluksi hän kertoi Panimoliiton maksaman palkkion, tuhat euroa. Hän ei ole siis Suomessa rahan perässä.

Professori Astrupin mielestä oluen terveysvaikutuksista on tarve tarjota tasapuolista tietoa.

Arne Astrup
Arne AstrupSasha Silvala / Yle

Lääketieteellinen alkoholitutkimus ei ole Astrupin erikoisalaa. Hän on mukana hollantilaisen olutinsitituutin hallituksessa. Instituutti tarjoaa tietoa oluen kohtuukäytön suhteesta terveyteen. Sitä rahoittavat hollantilaiset panimoyhtiöt.

Tanskalaisprofessorin lista terveyshyödyistä

Esityksessään Astrup kertoi paljolti samoja asioita oluen kohtuukäytön terveyshyödyistä kuin Panimoliiton sivuilta löytyvä raportti. Astrup olikin mukana vuonna 2006 Euroopan panimoliiton järjestämässä symposiumissa, johon raportti perustuu.

Kohtuukäytöksi Astrup määritteli 2–3 annosta päivässä miehille ja 1–2 annosta naisille.

Myös panimoalan raportissa puhutaan oluen terveysvaikutuksista. Siinä todetaan, että hyödyt perustuvat alkoholiin.

Professori Astrupin ja panimoalan raportin mainitsemien mahdollisten terveyshyötyjen lista on pitkä: pienempi riski saada sydän- ja verisuonitauti, aikuistyypin diabetes, dementia, munuais- ja sappikivet, nivelreuma, lonkkamurtuma.

Oluen riskit_graaffi
Yle Uutisgrafiikka

Ja mikä merkittävintä: alkoholi voi pienentää kuolleisuusriskiä. Se on alkoholin terveyshyötyjen eniten mainostettu tutkimustulos. Se esitetään J-käyränä, joka kertoo että kohtuukäyttäjillä on pienempi riski kuolla kuin raittiilla ja suurkuluttajilla.

Uudet tutkimukset: J-käyrää ei ehkä olekaan

Euroopan panimoliitto julkaisi terveysraporttinsa vuonna 2008. Sitä kuvataan tiivistelmäksi nykypäivän tieteellisistä teoksista.

Helsingin yliopiston päihdelääketieteen professori Hannu Alho pitää raporttia vanhentuneena tietona.

– Nämä kaikki tutkimukset ovat yli viisi vuotta vanhoja. Jos tehdään tällainen meta-analyysi, siihen tulee paljon vanhoja tutkimuksia ja uusia tutkimuksia on vähän. Se tietysti vääristää tulosta.

Alho korostaa sitä, että aiempiin tutkimustuloksiin perustuva J-käyrä on kyseenalaistettu uusissa tutkimuksissa. Niissä on otettu huomioon muun muassa henkilöiden geneettisiä ominaisuuksia.

– Näiden tutkijoiden johtopäätös on, että alkoholilla ei ole mitään suojaavaa vaikutusta ja pienikin määrä alkoholia nautittuna säännöllisesti on haitaksi. Tällaisia tutkimuksia on vasta muutamia, mutta ne ovat todella hyvin tehtyjä ja suuria tutkimuksia.

Alkoholi ja miesten kuolleisuus_graaffi
Yle Uutisgrafiikka

Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa pitää hyvänä, että keskustelunavauksia löytyy molempiin suuntiin.

– Olisi aika tylsää, jos meillä voisi olla vain yhdenlaista tutkimustietoa.

Alhon mukaan viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että riski saada esimerkiksi verenpainetauti, aivoverenvuoto ja aivohalvaus kasvavat jo kohtuullisen päivittäisen alkoholinkäytön seurauksena.

Vahvaa näyttöä on myös siitä, että säännöllinen alkoholinkäyttö lisää monen syövän, kuten suun, kurkun, ruuansulatuskanavan ja rintasyövän riskiä.

Myös professori Astrup mainitsee suun ja kurkun sekä rintasyövän kohonneen riskin.

"Väitteet terveyshyödyistä hatusta vedettyjä"

Professori Alho oli puheenjohtaja työryhmässä, joka laati tuoreimman, viime marraskuussa julkaistun Käypä hoito -suosituksen juomisen riskirajoista. Vuosien varrella suosituksesta on karsittu kohtuukäytön sairauksilta suojaavia vaikutuksia ainakin aikuistyypin diabeteksen, dementian ja sappikivien osalta.

Juomisen_riskirajat_graaffi
Yle Uutisgrafiikka

Sydän- ja verisuonitautien osalta mahdolliset hyödyt on rajattu nyt 50–64-vuotiaisiin miehiin ja yli 65-vuotiaisiin naisiin.

Alho sanoo, että hän poistaisi nyt suosituksesta varovaisenkin muotoilun sydän- ja verisuonitaudeista. Professorin johtopäätös on, että alkoholista ei ole hyötyä terveydelle.

– Voin sanoa aika vahvasti, että ei ole selvää, vahvaa näyttöä, että alkoholin käytöstä on hyötyä terveydelle. Ne väitteet, että lasillisesta punaviiniä päivässä olisi jotain hyötyä terveydelle, ovat minusta ihan hatusta vedettyjä, Alho sanoo.

– Voidaan ajatella, että koko J-käyrä ja tutkimus, joka väittää että kohtuullisesta alkoholin käytöstä on jotain hyötyä, on alkoholitutkimuksen suurin floppi.

Panimoliiton toimitusjohtajan mielestä Käypä hoito -suosituksen pitäisi esittää asiat tasapuolisemmin.

– Minusta viranomaisen tehtävä on ennen kaikkea on olla hyvin tasapuolinen, nostaa esiin kaikkia näkökulmia asioista, Elina Ussa sanoo.

Alkoholitutkija, kansanterveystieteen dosentti Kari Poikolainen oli myös aiemmin Käypä hoito -työryhmän jäsen. Hän on eläkkeellä olleessaan muuttanut käsityksiään juomisen riskirajoista ja rajoittavasta alkoholipolitiikasta väljempään suuntaan.

– Luulen, että työryhmässä on ideologista halua vähätellä alkoholin käytön mahdollisia terveysvaikutuksia, Poikolainen sanoo.

– Perustan näkemykseni tutkimukseen, se on minun velvollisuuteni tutkijana. Lääkärin etiikkaan ei kuulu vähätellä haittoja omien mieltymysten mukaan, professori Hannu Alho sanoo.