Euroopan panimoliitto vaati olutmyönteistä tutkimusta – suomalaistutkija erosi protestiksi

Alkoholitutkija, professori Pekka Sulkunen erosi viime vuonna Euroopan panimoliiton rahoittaman tutkimussäätiön Erabin asiantuntijan tehtävästä. Syy oli se, että panimoliiton johto vaati oluen myönteisten vaikutusten tutkimuksen rahoittamista.

Kotimaa
Pekka Sulkunen
Sasha Silvala / Yle

Alkoholitutkija Pekka Sulkusen mielestä Euroopan panimoliiton johto rikkoi pahasti tieteen itsenäisiä pelisääntöjä, kun se vaati Erab-säätiöltä olutmyönteistä tutkimusta.

Erab on Euroopan panimoliiton eli eurooppalaisten olutyhtiöiden rahoittama, itsenäinen säätiö. Se on perustettu rahoittamaan lääketieteellistä ja psykososiaalista olut- ja alkoholitutkimusta.

Se jakaa vuosittain puoli miljoonaa euroa eurooppalaiseen alkoholitutkimukseen. Myös suomalainen Panimoliitto kuuluu Euroopan panimoliittoon.

Helsingin yliopiston sosiologian professori Pekka Sulkunen toimi vuodesta 2011 säätiön tieteellisenä asiantuntijana. Hänen tehtävänsä oli arvioida apurahahakemuksia yhteiskunta- ja käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen.

"Liiketoiminnan ja tutkimuksen raja hämärtyi pahasti"

– Keskustelua käytiin silloin kiivaasti siitä, että tulisiko teollisuuden rahoitusta alkoholitutkimukseen ylipäätään hyväksyä. Aluksi kaikki näytti hyvältä. Se oli ihan tavallista tutkimusta, Sulkunen kertoo.

Asiat muuttuivat viime vuonna, kun Euroopan panimoliittoon tuli uusi johtaja. Tämä vaati, että 40 prosenttia säätiön myöntämästä tutkimusrahasta pitää käyttää oluen myönteisten vaikutusten tutkimiseen.

– Sehän tarkoittaa, että tutkimussuunnitelmat voivat olla miten kehnoja vaan, kunhan ne kohdistuvat oluen käytön myönteisiin vaikutuksiin. Se vie pohjan asiantuntija-arvioilta, Sulkunen sanoo.

Säätiön puheenjohtaja erosi protestiksi panimoliiton vaatimukselle.

– Siinä päädyttiin jonkinlaiseen kompromissiin, mutta edelleen rahoittaja vaati, että on painotettava oluen käytön tutkimusta.

Myös Sulkunen lähti.

– Se oli minusta sellaista puuttumista tutkimuksen sisältöön, jota en voi hyväksyä. Tässä kävi niin, että teollisuuden oman liiketoimintaintressin ja puolueettoman tutkimuksen rahoitusintressin raja hämärtyi pahasti.

Panimoalan johto ajaa osakkeenomistajien etua

Sulkusen mielestä asian tekee pahemmaksi se, että Erabin myöntämä rahoitus tutkimukselle on yleensä vain osarahoitusta.

– Hyvin pienellä rahalla pyritään ohjaamaan sellaista tutkimusta, jonka pääasiallinen rahoitus tulee kuitenkin julkisista tutkimusvaroista.

Sulkunen mielestä tapaus kuvaa sitä, miten panimoteollisuuden asenne tutkimuksen rahoitukseen on muuttunut. Teollisuus on pyrkinyt aiemmin osoittamaan yhteiskuntavastuutaan ja kiillottamaan kilpeään tutkimusta rahoittamalla.

– Kun panimoala on keskittynyt ja sen johto ajaa osakkeenomistajien etua, silloin tällainen mesenaattitoiminta menettää merkityksensä.

Teollisuus värvää tutkijoita tulkitsemaan tutkimustietoa

Vielä pahempana Sulkunen pitää sitä, että alkoholiteollisuus erilaisten ajatushautomoiden tai säätiöiden kautta pyrkii hakemaan julkisia tutkimusvaroja omia tutkimustarpeitaan varten.

– Jos teollisuus rahoittaa tutkimusta, se rahoittaa, mutta ei hae sitä julkisista rahoista. Siinä menee kyllä sitten kaikki suhteet sekaisin.

Sulkusen mukaan tupakkateollisuuden tavoin alkoholiteollisuus on myös värvännyt tutkijoita ajamaan etujaan.

– Teollisuus palkkaa tutkijoita tulkitsemaan olemassa olevaa tutkimustietoa teollisuuden etujen mukaiseksi ja jopa vääristämään tietoa. Sillä voi tienata ehkä vähän rahaa, mutta kyllä siinä tutkijan maine menee.

Teollisuus voi sekoittaa julkista keskustelua

Yhdysvaltalainen alkoholitutkija, professori Thomas Babor kyseenalaistaa sen, miten itsenäisiä Erabin kaltaiset alkoholiteollisuuden rahoittamat tutkimusäätiöt ovat. Hänen mukaansa tällaiset organisaatiot pyrkivät rahoittamaan erityisesti teollisuuden lempiaiheita, kuten kohtuullisen juomisen terveyshyötyjä.

Babor katsoo, että pahimmillaan alkoholiteollisuuden rahoittama tutkimus sotkee julkista keskustelua alkoholin vaikutuksesta terveyteen ja alkoholipolitiikan vaihtoehdoista.

Se voi myös kyseenalaistaa teollisuuden tukemien tutkijoiden objektiivisuuden. Lisäksi se tarjoaa teollisuudelle kätevän tavan osoittaa yhteiskuntavastuutaan, kun se pyrkii välttämään sääntelyn ja verot.

Alkoholitutkimuksen tunnetuimpiin nimiin kuuluva Thomas Babor on analysoinut alkoholiteollisuuden rahoitusta alkoholitutkimukselle muun muassa artikkelissaan Alcohol research and the alcohol beverage industry.

Babor toteaa, että alkoholiteollisuuden aktiivisuus tieteellisen tutkimuksen suhteen on kasvanut. Hän arvioi kuitenkin, että teollisuuden tutkimusrahoitus ei tarjoa merkittävää panosta alkoholitutkimukseen, ei johda merkittäviin tutkimustuloksiin tai vähennä alkoholin aiheuttamista sairauksista yhteiskunnalle koituvaa taakkaa.