1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomen sisällissodasta julkaistu kuvia kaikkien käyttöön – "Tämä tulee lähelle"

Tampere oli murjottu kaupunki keväällä 1918. Museokeskus Vapriikin julkaisemista kuvista näkyy sisällissodan ratkaisseiden taistelujen jäljet. Kaduilla lojui kuolleita. Tori täyttyi sotavangeista. Yle kävi Tampereen taistelun tapahtumapaikoilla ja kysyi kaupunkilaisten ajatuksia sodasta.

Kotimaan uutiset
Lapsi leikkii kadulla Tampereella sisällissodan päätyttyä.
Lapsi leikkii Aaltosenkadulla Tampereella pian sisällissodan päättymisen jälkeen 10.4.1918.Tampere 1918, Oscar Sundberg / Vapriikin kuva-arkisto

Museokeskus Vapriikki on julkaissut valokuvia vuoden 1918 Suomen sisällissodasta kaikkien katsottavaksi ja käytettäväksi kuvanjakopalvelu Flickrissä. Kuvat sijoittuvat Tampereelle ja sen ympäristöön.

Vapriikin kuva-arkiston kokoelmapäällikkö Riitta Kelan mukaan julkaisun tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi nähdä ja käyttää kokoelman kuvia. Kuvia voi käyttää vapaasti, kunhan mainitsee samalla kuvaajan ja lähteen.

Sisällissotakuvat julkaistiin nyt, koska Vapriikki on saanut paljon kyselyjä juuri tästä aiheesta. Sisällissodasta tulee kuluneeksi parin vuoden päästä 100 vuotta, ja sen vuoksi tekeillä on mm. elokuvaprojekteja ja mobiiliohjelmia, joissa käytetään Vapriikin kuvia. Myös koulut käyttävät kuva-arkiston kuvia opetuksessaan.

– Tampereen taistelu oli Suomen sisällissodan ratkaiseva taistelu ja samalla suurin taistelu. Valkoisten hyökkäys alkoi maaliskuun puolivälissä Vilppulan suunnasta ja päättyi Tampereen valtaukseen 6. huhtikuuta, kertoo Vapriikin kuva-arkiston tutkija Antti Liuttunen.

"Tapahtumat tulee lähelle"

Punavankeja Tampereen Keskustorilla
Keskustorin linja-autopysäkit.
Keskustorille koottiin 10 000 punavankia sisällissodan päättymisen jälkeen. Arkistokuva: Tampere 1918, E. A. Bergius / Vapriikin kuva-arkisto

Reilun sadan julkaistun valokuvan joukossa on kuvia tuhoutuneista rakennuksista, sotavangeista ja ruumiista. Katsoja voi paikantaa tapahtumat olemassa olevien maamerkkien sijainnista.

Merja Pikkola istuu Keskustorin penkillä ja katsoo sodanaikaista kuvaa torista.
Merja Pikkolalle sisällissodan kauheudet muistuvat mieleen Kalevankankaan hautausmaalla.Eerikki Pitkänen / Yle

Esimerkiksi Keskustorin ympäristössä olevat rakennukset on rakennettu ennen sisällissodan alkamista, ja ne näkyvät kuvissa.

– Tapahtumat tulee lähelle. Lähinnä tämä ahdistaa, kertoo tamperelainen Merja Pikkola katsoessaan kuvaa punavankijonoista Keskustorilla.

Punavankien antautuessa 6. huhtikuuta 1918 heidät koottiin Keskustorille odottamaan siirtoa vankileireille. Vapriikin kuva-arkiston tutkijan Antti Liuttusen mukaan paikalla oli 10 000 vankia, joiden joukossa myös naisia ja lapsia.

– Lapsetkin on joutunut sekaantumaan tuohon, huomaa Pikkola.

Keskustorilta otetussa valokuvassa näkyy rakennusten katolla Ruotsin lippu ja Italian lippu. Tutkija Liuttusen mukaan näissä taloissa asui Ruotsin ja Italian konsulit, jotka halusivat taata diplomaattisen koskemattomuuden liputtamalla. Nitraattinegatiivi on vääristänyt kuvan värejä, minkä vuoksi Ruotsin lippu näyttää väritykseltään Suomen lipulta.

Pitkään vaiettu asia

Hämeensilta Tampereen valtauksen jälkeen.
Hämeensilta Keskustorilta juna-asemalle päin.
Hämeensilta sisällissodan jälkeen 1918 ja nykypäivänä. Uusi silta rakennettiin 1929. Arkistokuva: Tampere 1918, Oscar Sundberg / Vapriikin kuva-arkisto

Toinen paikannettavissa oleva sotakuva on Hämeensillalta. Siinä sodan raivaustyöt on jäänyt kesken, minkä vuoksi sillalla on ajoesteitä ja tienposkessa lojuu kahden hevosen ruhot.

Jesse Eskelinen katsoo sisällissodan aikaista kuvaa Hämeensillalla.
Jesse Eskelinen pysähtyi katsomaan sisällissotakuvaa Hämeensillalla: "Aika raadollinen kuva se on".Eerikki Pitkänen / Yle

– Sisällissotakuvista on kauhisteltu kadulla lojuvia ruumiita ja eläinten raatoja. Osittain se on ollut logistinen kysymys, mutta osittain ruumiit jätettiin siihen pelotteluksi, taustoittaa tutkija Liuttunen.

Perimätiedon mukaan Hämeensillalta otetussa kuvassa reen vieressä olevassa montussa olisi ollut punaisten asentama räjähde.

Kuva järkyttää tamperelaista Kirsti Niemelää, joka tutki kuvaa tapahtumapaikalla 98 vuotta tapahtumien jälkeen.

– Se on hirveetä tällainen veljessota. Tämä 1918 on sellainen vaiettu juttu. Mä en oo vieläkään oppinut puhumaan siitä. Piti lapsena ymmärtää katseesta, että pidä turpas kiinni äläkä kysy mitään. Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana siitä on saanut puhua.

Myös Jesse Eskelinen pysähtyi katsomaan sotakuvaa Hämeensillalla.

– Aika raadollinen kuva se on. Kyllähän sitä täällä kotimaassakin on tapahtunut tosiaan. Kuitenkin ihmisten pitää jatkaa normaalia elämää, vaikka kaikkia töitä ei ole tehty loppuun asti.

"Pitää puhua, ettei ne toistu"

Palanut rakennus, josta on jäljellä vain savupiiput ja kivijalka.
Taloyhtiö kyttälässä.
Tampereen taistelun aikana tuhoutunutta Kyttälän kaupunginosaa. Etualalla Suvantokadun ja Tuomiokirkonkadun risteys. Arkistokuva: Tampere 1918, Oscar Sundberg / Vapriikin kuva-arkisto

Vuoden 1918 sota Suomessa, sisällissota tai kansalaissota. Myös veljessodasta puhutaan. Nimet kuvaavat järkyttäviä tapahtumia, jossa kansa soti keskenään ja veli veljeään vastaan. Sodan jäljet on suurelta osin häipyneet Tampereen katukuvasta, eikä historialliset tapahtumat ole Pikkolan, Niemelän tai Eskelisen mielessä kaupungilla liikkuessa. Asiaa voisi pitää enemmän esillä.

– Aina pitää ikävistä asioista puhua, ettei ne toistu. Mutta ei tämä mikään juhlan aihe ole, muistuttaa Merja Pikkola.

– Toivottavasti ihmiset ymmärtäisi, ettei ne lähde tähän samaan. Nyt on pikkuisen ilmassa tämmöistä älytöntä vihaa, joka huolestuttaa, koska siitä seuraa vain huonoa, toteaa Kirsti Niemelä.

Vapriikin julkaisemat kuvat on nähtävissä ja ladattavissa kuvanjakopalvelu Flickrissa (siirryt toiseen palveluun) - tässä muutama esimerkki niistä.

Sisällissodassa haavoittuneita makaa Punaisen ristin sairaalassa.
Haavoittuneita Punaisen ristin sairaalassa Tampereella. Punaisen ristin sairaala nro. 3 toimi Tampereen tyttölukiolla.Tampere 1918 / Vapriikin kuva-arkisto
Miehiä puhumassa lankapuhelimeen puhelinkeskuksessa.
Punaisten miehittämä Tampereen puhelinkeskus 24.2.1918. Puhelinkeskus sijaitsi Tuotannon talossa osoitteessa Hämeenkatu 26.Tampere 1918, Atelier Laurent / Vapriikin kuva-arkisto
Miehet seisovat torilla sodan alkamisen muistokatselmuksessa.
Kenraali Mannerheim puhuu vapaussodan alkamisen muistokatselmuksessa Tampereella 30.1.1919 Keskustorilla.Vapriikin kuva-arkisto

Sisällissodan valokuvat ovat päätyneet Vapriikin kokoelmiin valokuvaajien, yksityishenkilöiden ja tehtaiden arkistoista. Vapriikissa on reilusti yli tuhat sisällissota-aiheista kuvaa.

Lue seuraavaksi