Suklaapalan mutustelu voi opettaa läsnäoloa – tietoisuustaitojen treenaus auttaa nuoria tunteiden hallinnassa

Laaja suomalaistutkimus selvittää, miten tietoisuustaitojen harjoittelulla voidaan parantaa lasten ja nuorten stressinhallintaa, tunteiden säätelyä, tarkkaavaisuutta ja mielenterveyttä. Ensimmäisten tulosten mukaan nuoret itse kokevat saaneensa harjoittelusta hyötyä muun muassa vaikeiden tunteiden hallintaan ja ihmissuhteisiin.

tiede
Tyttö laittaa suklaapalan suuhun.

Espoon Kilonpuiston koulun kuudesluokkalaiset pyörittelevät suklaapaloja käsissään. Suklaata ei nyt syödä muutamalla puraisulla, vaan ensin katsellaan, nuuhkitaan ja tunnustellaan palaa suussa. Sitten yritetään keskittyä täydellisesti siihen, miltä suklaa maistuu.

Suklaa maistui paremmalta ja makeammalta.

Tuomas Jaanu

– Ajatuksesi ja ennen kaikkea huomiosi saattavat olla jossain muussa kuin itse suklaan maistamisessa. Tuomalla huomion ja tarkkaavaisuuden takaisin kokemukseen näet ja tunnet enemmän, Terve Oppiva Mieli -tutkimuksen hyvinvointiohjaaja Kim Wikström sanoo.

6A-luokan Tuomas Jaanun suussa tavallinen suklaapala maistuukin nyt aivan erilaiselta kuin yleensä.

– Suklaa maistui paremmalta ja makeammalta.

Kolmentuhannen oppilaan tutkimus kiinnostaa maailmallakin

Laajassa Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitetään, miten tämänkaltaisilla tietoisuustaitojen harjoituksilla voidaan parantaa lasten ja nuorten tunteiden säätelyä, tarkkaavaisuutta, stressinhallintaa, mielenterveyttä ja myötätuntoa. Mistä tietoisuustaidoissa on kyse?

– Tietoisuustaidot ovat käytännöllisiä tarkkaavaisuusharjoitteita uteliaalla ja hyväksyvällä asenteella. On kyse taidoista, jotka helpottavat meitä saamaan paremmin aidon yhteyden omaan itseemme ja muihin ihmisiin, Terve Oppiva Mieli -tutkimuksen tutkimusjohtaja Salla-Maarit Volanen sanoo.

– Opitaan paremmin olemaan läsnä omien tunteiden tai stressireaktioiden kanssa, havainnoimaan kun ne nousevat ja ilmenevät meissä. Kun havaitsemme niitä, pystymme hallitsemaan niitä paremmin. Silloin stressinhallintamme paranee. Myös vaikeiden tunteiden kanssa opitaan olemaan paremmin, Volanen jatkaa.

Tutkimus on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta, sillä mukana on jopa kolmetuhatta iältään 12–15-vuotiasta lasta ja nuorta. Mukana oleville luokille on opetettu yhdeksän viikon ajan tietoisuustaitoja. Vaikutuksia on vertailtu toisiin oppilaisiin, jotka ovat saaneet joko rentoutusta tai eivät mitään. Jo monissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu tietoisuustaitojen harjoittelusta olevan hyötyä lapsille ja nuorille, mutta näin laajaa selvitystä ei ole tehty.

Hyötyä kaverisuhteisiin, luokassa keskittymiseen, nukkumiseen

Poika silmät kiinni keskittyneenä.
Tuomas Jaanu keskittyy kuuntelemaan ympäristön ääniä.Sini Liimatainen / Yle

Tarkkaavaisuuttamme ja mieltämme hajottavassa yhteiskunnassamme nuoret kaipaavat hiljentymisen ja mielen rauhoittamisen hetkeä.

Salla-Maarit Volanen

Ensimmäisten tutkimustulosten mukaan keskimäärin kolme neljästä nuoresta koki saavansa harjoittelusta hyötyä muun muassa kavereiden ja perheen kanssa pärjäämiseen, keskittymiseen luokassa ja harrastuksissa sekä vaikeiden tunteiden käsittelyyn. Nuorten mielestä apua oli tullut myös nukkumiseen ja stressinhallintaan. Kokemuksia kysyttiin kuudeltasadalta tutkimukseeen osallistuneelta nuorelta.

Lähes puolet nuorista kertoi jatkaneensa harjoituksia itsenäisesti kotona sen jälkeen, kun hyvinvointiohjaaja oli ohjannut tunteja koulussa. Kysely tehtiin puolen vuoden kuluttua oppitunneista.

– Se, että näin iso osa oli jatkanut itsenäistä harjoittamista, kertoo mielestäni siitä, että sille on nuorten maailmassa tilausta ja tarvetta. Tarkkaavaisuuttamme ja mieltämme hajottavassa yhteiskunnassamme nuoret kaipaavat hiljentymisen ja mielen rauhoittamisen hetkeä, tutkimusjohtaja Salla-Maarit Volanen toteaa.

Myös osa Kilonpuiston koulun kuudesluokkalaisista on käyttänyt uusia taitojaan kotonakin. Amanda Kaasinen on kokeillut keskittymistä joidenkin ruokien maistelussa.

– Ne ruuat ovat maistuneet paremmilta. On ollut paljon mieluisampaa syödä.

Luokanopettaja Aino Laaksosen mukaan oppilaat ovat kertoneet saaneensa myös rohkeutta vaikeisiin tilanteisiin.

Nuorten maailma ei tue tarkkaavaisuutta

Tutkimuksen päätulokset ovat valmistumassa syksyllä. Niiden avulla aletaan kehittää myös suomalaisen koulun arkeen sopivaa ohjelmaa, jolla lasten ja nuorten tietoisuustaitoja saataisiin lisättyä.

Palauttamalla huomio johonkin sellaiseen, mikä on tässä läsnä ja mitä tunnet, pystyt paremmin päästämään irti esimerkiksi yliajattelemisesta.

Kim Wikström

Tutkimusjohtaja Salla-Maarit Volanen näkee myönteisenä myös sen, että viime vuosina on herännyt keskustelua tietoisuustaitojen, omien tuntemusten tunnistamisen, hyödyistä.

– Nyky-yhteiskunta ja maailma, missä nuoremme elävät, on hyvin virikekylläinen, nopeatempoinen ja koukuttava. Tämä ei tue tarkkaavaisuutta ja pitkäjänteistä työskentelyä. Tällä on seurauksia oppimiselle ja mielenterveydelle, Salla-Maarit Volanen sanoo.

Tyttö silmät kiinni keskittyneenä.
Terve Oppiva Mieli -tutkimukseen osallistuu kolmetuhatta nuorta.Sini Liimatainen / Yle

Samuraikävelyä pihapuiden alla – "Aistit tulivat paremmin esille"

Kilonpuiston koulun kuudesluokkalaiset lähtevät suklaanmaistelun jälkeen vielä koulun pihalle. Samuraikävelyssä oppilaat keskittyvät joka askeleella omaan kehoonsa ja aistimuksiinsa.

– Palauttamalla huomio johonkin sellaiseen, mikä on tässä läsnä ja mitä tunnet, pystyt paremmin päästämään irti esimerkiksi yliajattelemisesta. Itse asiassa se tapahtuu silloin automaattisesti, Terve Oppiva Mieli -tutkimuksen hyvinvointiohjaaja Kim Wikström sanoo.

Kun parikymmentä oppilasta pysähtyy pihapuiden alle, kaikki ovat aivan hiljaa. Hetken ajan kuuluu vain linnunlaulua ja haavanlehtien kahinaa.

– Aistit tulivat tosi paljon paremmin esille. Huomasi kaikki ympärillä olevat äänet, Amanda Kaasinen Kilonpuiston koulun 6A-luokalta kertoo harjoituksen jälkeen.

Luokanopettaja Aino Laaksonen Kilonpuiston koulusta uskoo, että omat kuudesluokkalaiset ovat kevään aikana saaneet tietoisuustaitojen harjoittelusta apua mielen myllerryksiin.

– Nykypäivänä on niin paljon haasteita. Pitäisi olla hyvä, pitäisi olla kaunis, pitäisi olla kaikennäköistä. Luulen, että siihen on tullut apua näille oppilaille.