1. yle.fi
  2. Uutiset

Kasvokkain: Professori tuomitsee kaupunkibulevardit – "Rakennusliikkeetkin haukkuvat huonoiksi ja kalliiksi"

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on syvästi huolissaan Helsingin yleiskaavasta. Hän ihmettelee hinkua muuttaa moottoriteitä bulevardeiksi, eiväthän edes rakennusliikkeet ole niistä kiinnostuneita. Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka lauantai ajankohtaiseen teemaan liittyvä ihminen.

Kotimaan uutiset
Mari Vaattovaara
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ei toden totta ole innoissaan kaupunkibulevardeista ja niiden varteen kaavailluista asunnoista.

– Eivät rakennusliikkeetkään ole niistä innostuneita. Niiden johtajat sanovat, että siellä maa on hirveän huonoa, helvetin kallista ja paikat ovat surkeita, toistaa Vaattovaara kuulemaansa.

Ei Vaattovaaran tarvitse toisten mielipiteisiin nojata, sillä näkemyksiä Helsingin yleiskaavasta hänellä riittää. Ja hän on tuonut niitä myös julki.

– Tästä keskustellaan hirvittävän vähän ja miten voitaisiin keskustella, kun Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto suuttuu heti, jos jotain sanot. Ja netissäkin kokoontuu samanmielisten keskustelukerho.

Vaattovaaran pohdinnoissa vilahtelee muun maailman meno: San Franciscossa purettu vanha moottoritie, Melbournen kerros- ja omakotitalot, Manhattanin tiiviys, Princetonin rauha, Vancouverin naapurustojen erilaisuus ja hollantilaisten tehokas suunnittelu.

Mari Vaattovaara
Jyrki Lyytikkä / Yle

Vaattovaara silmin nähden innostuu selittäessään hollantilaista suunnittelujärjestelmää. Kädet käyvät ja puhetta piisaa.

Professori kertoo, että Hollannissa on luovuttu yleiskaavoista ja niiden tilalle ovat tulleet kaavoittajien vetämät projektit. Mukaan kootaan maanomistajat, rakennusliikkeet, pankit ja muut toimijat, joilla on kiinnostusta jonkin alueen rakentamiseen.

– Siellä nostetaan kaavatehokkuuksia, jaetaan voitot uusiksi, siirretään teitä ja ryhdytään hommiin heti seuraavana päivänä. Eikä siellä edes yritetä kerralla suunnitella koko kaupunkia.

Vaattovaara sanoo, että meillä on helpompaa rakentaa moottoriteiden varsille ja luulotella niistä syntyvän kaupunkibulevardeja kuin haastaa maanomistajat yhteistyöhön.

– Onhan se työlästä, jos alueella on parikymmentä maanomistajaa. Ihmiset pitää aidosti ottaa pöydän ympärille ja jakaa lisärakentamisesta tulevat rahat uusiksi.

Rakentajien sanoin maa on hirveän huonoa, helvetin kallista ja paikat surkeita

Mari Vaattovaara

.

Mari Vaattovaara muistuttaa, että Helsinki ja pääkaupunkiseutu onkin yksi väljimmin rakennetuista kaupunkiseuduista Euroopassa.

– Toisin kuin meille uskotellaan, ei Helsinki ole vanhan keskustan ulkopuolella yhtään tiiviimmin rakennettu kuin Espoo. Täällä on haaskattu maata erilaisilla varoalueilla ja jättämällä tonttien reunat rakentamatta.

Vain viisi prosenttia Helsingin maapinta-alasta on rakennusten alla. Toisin sanoen 95 prosenttia on rakentamatta. Jos puistot ja muut vastaavankaltaiset alueet vähennetään, niin edelleen on rakentamatta 85 prosenttia maapinta-alasta.

– Ahdistun aina kun menen pois kantakaupungista. Meillä on niin väljää, rumaa ja löysää maankäyttöä.

Hämeenlinnanväylästä suunnitellan kaupunkibulevardia.
Yleiskaava muuttaisi Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardiksi.Jyrki Lyytikkä / Yle

Suurin mullistus Helsingin yleiskaavaehdotuksessa on kaupungin sisääntuloväylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi aina kehä ykköstä myöten. Kolmannes uusista asunnoista rakennettaisiin nykyisten moottoriteiden varrelle.

– Jos tätä kutsuttaisiin moottoritien laitarakentamiseksi ja havainnekuvissa olisi muutakin kuin viisi autoa, niin mielikuva olisi aivan toinen. Kyllä minäkin haluaisin 1850-luvun ranskalaisia bulevardeja Helsinkiin, mutta eivät nämä niiksi muutu.

Helsingin sisääntuloväylillä kulkee kymmeniä tuhansia ajoneuvoja vuorokaudessa. Vaattovaara ei usko määrän vähenevän ellei sitten koko liikenne Helsingin keskustaan lopu. Tai sitten autot levittäytyvät kaikkialle.

– Jos puusta karsitaan oksia, se selviää, mutta tämä on kuin siltä katkaistaisiin runko.

Tervehdin ilolla sitä, että nyt haastetaan auton ylivoimaista ykkössijaa.

Mari Vaattovaara

Kaupunkibulevardien tulo vaatii rinnalleen ruuhkamaksut. Vaattovaara uskoo, että se väistämättä johtaa myös keskustatunnelin rakentamiseen. Liikennesuunnittelu on aina hallinnut kaupunkien kehittämistä ja viihtyisyys on jäänyt kakkossijalle.

– Tervehdin ilolla sitä, että nyt haastetaan auton ylivoimaista ykkössijaa. Kun Manhattanilla on voitu pistää katu kiinni, niin miksei Helsingissä. Berliinissä on joillakin kaduilla pudotettu ajonopeus kahteenkymppiin.

Mallinnus Hämeenlinnan väylän  puistobulevardista
Yleiskaavan havainnekuva Hämeenlinnanväylästä kaupunkibulevardina.Helena Roschier / Kaupunkisuunnitteluvirasto

Vaattovaara tunnustautuu tiivistämisen ystäväksi. Hänen mukaansa umpikorttelien rakentaminen olisi erittäin tehokas tiivistämiskeino, mutta rakennusliikkeet pitävät sitä turhan kalliina.

Sen sijaan rakennusliikkeet saattavat rakentaa keskelle ei mitään kerrostaloja vieri viereen ja osoittaa, että on tehty tiivistä. Mutta suhteessa ympäristöönsä se on kaikkea muuta.

– Etäisyys toiseen taloon saattaa olla niin pieni, että ikkunasta näkee television tekstitykset. Tällainen rakentaminen on hirveän näköistä. Minulle on tärkeintä, että koko miljöö on viihtyisä.

Sitä ei kaupunkibulevardien synnyttäminen tekisi vaan se toisi Vaattovaaran mielestä uudet, nauhamaiset lähiöt moottoriteiden varsille.

– Kymmenien tuhansien autojen liikennemäärillä melu ja ilmansaasteet olisivat bulevardeilla hurjat. Ennen sentään ihmisiä pyrittiin suojelemaan autojen haitoilta.

Ahdistun aina kun menen pois kantakaupungista. Meillä on niin väljää, rumaa ja löysää maankäyttöä.

Mari Vaattovaara

Vaattovaara esittää, että Helsingissä kokeiltaisiin ensin pienempien katujen muuttamista bulevardeiksi. Ja kokemusten perusteella mietittäisiin tulevaisuutta.

– Se tulisi paljon halvemmaksi kuin moottoriteiden purkaminen ja muuttaminen asuinkaduiksi.

Helsingin yleiskaavaehdotuksen taustalla on ajatus, jonka mukaan kaupunkirakenteen tiivistäminen ja kaupunkibulevardien rakentaminen tuo etuja taloudelle ja syntyy niin sanottua kasautumisetua. Tämän Vaattovaara kiistää.

– Onko todella niin, että sairaanhoitajan pitää asua kerrostalossa kaupunkibulevardin varrella ollakseen tehokas, kysyy kaupunkimaantieteen professori.

Lue seuraavaksi